Euroopan komissio ja monet maat yrittävät hillitä muuttoliikettä tekemällä varoittelevaa viestintää. PRIO-instituutin tutkimuksen mukaan kampanjat jopa lisäävät nuorten muuttohaluja.

Kehittyvissä maissa liikkuu paljon väärää tietoa siitä, kuinka auvoista elämä on Euroopassa. Jo yli 20 vuotta sitten muuttaessani Sambiaan sain olla oikomassa käsityksiä Suomen loputtomasta yltäkylläisyydestä.

Nykyään disinformaatiota erilaisista mahdollisuuksista Euroopassa levitetään myös tahallisesti. YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM on jopa toivonut, että somealustat rajoittaisivat ihmiskauppiaiden mahdollisuuksia houkutella siirtolaisia.

Olen aika varma, että Venäjä ruokkii kulisseissa mielikuvia siitä, että Eurooppaan kannattaa lähteä, sillä Venäjä haluaa sekoittaa eurooppalaisten pasmoja – ja se onnistuu hyvin muuttoliikkeen avulla.

Samaan aikaan Venäjä hämmentää eurooppalaisia entisestään disinformaatiolla siirtolaisista.

PRIO: Kampanjat saattavat toimia tarkoitustaan vastaan

Euroopan unionin jäsenvaltiot ja EU-komissio ovat vastanneet disinformaatioon informaatiolla. Monilla mailla on kampanjoita, joilla pyritään oikomaan käsityksiä ja kertomaan maahanmuuton todellisuudesta.

Tuore norjalaistutkimus kertoo näiden kampanjoiden tekijöille ikäviä uutisia: ne eivät vaikuta toimivan.

Peace Research Institute Oslo (PRIO) julkaisi huhtikuussa tutkimuksen, jonka mukaan viestintäkampanjat harvoin vaikuttavat ihmisten lähtöhaluihin. Ja silloin kun ne vaikuttavat, ne hämmentävästi jopa lisäävät ihmisten muuttohalukkuutta.

Tutkimus tehtiin kymmenessä maassa Afrikassa ja Aasiassa, ja siihen osallistui melkein 13 000 nuorta. Mukana oli suuria lähtömaita, kuten Afganistan, Nigeria, Somalia ja Tunisia.

Joissain maissa jopa 86 prosenttia nuorista oli kuullut varoituskampanjoista.

Miksi varoitukset houkuttelevat lähtemään?

Tutkijat huomauttavat, että varoituskampanjat asettuvat osaksi laajempaa muuttoliikeviestintää. Siihen kuuluu kampanjoita, joissa kerrotaan, mitä muuttoliike on ja miten voi muuttaa. Yli puolet nuorista kuitenkin muistaa varoitukset päällimmäisinä viesteinä.

Miksi varoitukset sitten houkuttelevat lähtemään? Tutkijoilla on kaksi selitystä.

Ensiksi, jos muuttoliikekampanjoihin törmää useasti, muuttamisen mahdollisuus alkaa tuntua todellisemmalta – vaikka viesti itsessään olisi varoitteleva.

Toinen syy voi liittyä huomaamiseen ylipäätään. Voi olla, että lähtöä harkitsevat huomaavat kampanjat herkemmin kuin muut ja muistavat ne, kun tutkija tulee kysymään. Tämä saattaa vinouttaa tuloksia, vaikka kampanja itsessään olisi varoitteleva. Tässäkin tapauksessa tutkimus kuitenkin kertoo, että vaikka ihmiset ehkä huomaavat kampanjan, heidän asenteensa eivät sen ansiosta muutu.

Tutkijat kyseenalaistavat viestintäkampanjoiden viisauden

Edelleen hämmentävästi ne nuoret, jotka tiesivät jonkun toisen ihmisen epäonnistuneesta muuttoyrityksestä, olivat muita halukkaampia itse lähtemään. Tutkijat epäilevät, että tämä kertoo ihmisten halusta ottaa riskejä tai nuorille aika tyypillisestä ajatuksesta, että ”minä kyllä osaan välttää vaarat”.

”Tutkimusyhteisö kyseenalaistaa yhä enemmän sen, onko viisasta sijoittaa näin voimakkaasti viestintäkampanjoihin”, sanoo Jørgen Carling PRIOn tiedotteessa.

”Me tuomme lisämme tähän keskusteluun ainutlaatuisen suurella datalla, Euroopan komission itsensä maksamalla tutkimuksella.”

Tutkijat eivät ota kantaa siihen, mikä toimisi muuttoliikkeen hillitsemisessä.

Enkä niin tee minäkään, koska minusta me päinvastoin tarvitsemme nuoria ihmisiä tänne vanhenevaan Pohjolaan. Parempi olisikin panna turvalliset reitit ja tarvittavat koulutukset kuntoon.

Kuva: A. Rodriguez/UNHCR