Lukutaidottomien 10-vuotiaiden määrä hypähti ennätyskorkealle koronaviruspandemian aikana.
Helmikuun 2020 ja 2022 välisenä aikana maailman koulut olivat kiinni keskimäärin 141 päivän ajan. Kehittyvissä maissa ei välttämättä ollut – samaan tapaan kuin Suomessa – mahdollisuutta siirtyä internetin kautta tapahtuvaan etäopetukseen.
Tuoreen raportin mukaan etäopetuksen esteenä olivat muun muassa heikot internet-yhteydet, vähäinen laitteiden määrä, liian kalliit etäoppimateriaalit ja riittämättömät opiskelutilat kotona.
Tästä seurasi suuri vaje opetuksen määrässä ja laadussa. Keskituloissa maissa – etenkin Etelä-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa – koulut olivat suhteellisen pitkään kiinni ja menetykset olivat suuria. Matalatuloisissa maissa koulusulut kestivät sitä vastoin lyhyemmän aikaa, ja siksi muutoksetkin olivat pienempiä.
Suurin osa 10-vuotiasta ei osaa lukea
Jo vuosia ennen koronapandemiaa alettiin puhua oppimisen kriisistä, eli siitä kuinka lapset käyvät koulua oppimatta perusasioita. Maailmanpankki on sittemmin kehittänyt ”oppimisköyhyys”-käsitteen, joka tekee oppimisen kriisistä helposti mitattavan.
Kymmenvuotiaiden testitulokset heikkenivät eniten Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, jossa lukutaidottomien osuus nousi 50 prosentista 80 prosenttiin.
Oppimisköyhyyttä arvioidaan koulua käyvien lasten määrällä ja testillä, jossa kymmenvuotiaiden pitää pystyä lukemaan ja ymmärtämään yksinkertainen kirjoitettu lause.
The State of Global Learning Poverty -raportin päivitettyjen tutkimustulosten mukaan koronapandemian aiheuttamat koulusulut ovat heikentäneet testituloksia merkittävästi. Nyt peräti 70 prosenttia matala- ja keskituloisten maiden koulua käyvistä kymmenvuotiaista ei läpäise lukutestiä. Ennen pandemiaa osuus oli 57 prosenttia.
Kymmenvuotiaiden testitulokset heikkenivät eniten Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, jossa lukutaidottomien osuus nousi 50 prosentista 80 prosenttiin. Myös Etelä-Aasiassa hyppäys oli suuri: 60 prosentista 78 prosenttiin.
Eniten oppimisköyhyyttä on yhä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa 89 prosenttia kymmenvuotiaista ei selviä yksinkertaisesta lukukokeesta. Tilanne ei suuremmin muuttunut pandemian aikana, sillä koulujen sulkemiset kestivät mantereella tyypillisesti vain muutamia kuukausia.
Oppimisköyhyys junnasi paikoillaan
Raportin mukaan oppimisköyhyys oli ollut suhteellisen korkealla jo ennen koronapandemiaa. YK:n vuosituhattavoitteiden aikavälillä eli vuosina 2000–2015 oppimisköyhyys väheni lupaavasti 61 prosentista 53 prosenttiin. Sen jälkeen vuosina 2015–2019 luku nousi kuitenkin huolestuttavasti 57 prosenttiin ja pysyi tuolla tasolla koronapandemiaan saakka.
Ennen koronapandemiaa eniten paikallaan pysyivät Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Latinalainen Amerikka.
Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvava osuus kehittyvien maiden kouluikäisistä lapsista on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että myös keskimääräiset oppimisköyhyyden luvut ovat pysyneet heikkoina.
Samaan aikaan esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Keniassa lukutaito on edennyt laajalti.
