Matti Remes

Koulutus nostaa Nepalia köyhyydestä

Nepalissa lähes kaikki lapset käyvät jo koulua, mutta opetuksen laadussa on vielä parantamisen varaa. Suomen pitkäaikainen tuki auttaa ratkomaan ongelmaa.

Viime vuosikymmeninä 30 miljoonan asukkaan Nepalia ovat koetelleet repivä sisällissota ja tuhoisa maanjäristys. Etelä-Aasian valtio on selvinnyt takaiskuista ja ottanut kehityksessään isoja askelia.

”Yhteiskunnallisen kehityksen ohella luku- ja laskutaidon kaltaisten perusasioiden oppiminen on jokaiselle lapselle henkilökohtaisesti iso asia.”

– Tuovi Leppänen

Olojen vakautumisesta ja talouden kohenemisesta kertoo se, että Nepal on nousemassa vähiten kehittyneiden valtioiden joukosta keskituloiseksi maaksi.

”Koulutuksen pitkäjänteisellä kehittämisellä on ollut tässä iso merkitys”, erityisasiantuntija Tuovi Leppänen Suomen Nepalin-suurlähetystöstä sanoo.

Maan hallituksen tilastojen mukaan lähes jokainen nepalilaislapsi aloittaa perusopetuksessa, joka on valtion kouluissa maksutonta. Oppilaista tyttöjä ja poikia on yhtä paljon.

”Yhteiskunnallisen kehityksen ohella luku- ja laskutaidon kaltaisten perusasioiden oppiminen on jokaiselle lapselle henkilökohtaisesti iso asia”, Leppänen muistuttaa.

Tuki tuottaa tulosta

Suomi on tukenut Nepalin opetusalaa vuodesta 1999.

Numerotietoja ja kirja.
Infografiikka: Laura Ylikahri

”Tuemme Nepalin hallintoa kehittämään koulutusjärjestelmäänsä. Hyvät tulokset perustuvat pitkäaikaiseen yhteistyöhön, jossa on hyödynnetty menneinä vuosina tehtyä työtä”, Tuovi Leppänen sanoo.

Suomi tukee Nepalin kansallista koulutusohjelmaa noin 20 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2026. Valtaosa summasta on niin sanottua budjettitukea, jonka käytöstä Nepalin opetusministeriö raportoi säännöllisesti.

Tuella kehitetään muun muassa opetusmenetelmiä ja valtakunnallisia opetussuunnitelmia. Suomalaiset asiantuntijat ovat myös analysoineet opetuksen laatua ja sisällöllisiä puutteita.

”Suomalaiset ovat kehittäneet esimerkiksi oppimistulosten arviointia. Nepalissa on otettu käyttöön malli, joka pohjaa kansainväliseen Pisa-tutkimukseen”, kertoo erityisneuvonantaja Indra Gurung Suomen Nepalin-suurlähetystöstä.

Suomi rahoittaa myös opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Sille on kysyntää, sillä Nepalissa opettajien ammatillinen osaaminen on puutteellista. He eivät esimerkiksi tunne lapsikeskeisiä opetusmenetelmiä.

”Oppiminen on ulkoaoppimista. Hyvät oppilaat osaavat toistaa pitkät pätkät opettajan puhetta edelliseltä päivältä. He eivät kuitenkaan sisäistä opetettuja asioita”, Tuovi Leppänen toteaa.

Samalla Suomi jakaa hyviä kokemuksiaan ilmiöpohjaisesta oppimisesta. Siinä yksittäisten kouluaineiden sijaan käsiteltäviä aiheita lähestytään erilaisin tutkivan oppimisen keinoin.

Numerotietoja ja koulureppu.
Infografiikka: Laura Ylikahri

Opetusta vähemmistökielillä

Tuessaan Suomi painottaa inklusiivisuutta eli jokaisen lapsen oikeutta saada opetusta. Nepalissa tämä koskee eri väestöryhmiä ja vammaisia henkilöitä.

Köyhimmissä perheissä lapset keskeyttävät usein koulunsa, koska he joutuvat tekemään työtä.

Etenkin maaseudulla kastittomien ja etnisten vähemmistöjen koulunkäynti on valtaväestöä harvinaisempaa. Köyhimmissä perheissä lapset keskeyttävät usein koulunsa, koska he joutuvat tekemään työtä. Tytöt taas naitetaan nuorina.

Oppimistulokset jäävät heikoiksi myös siksi, että opetusta ja oppikirjoja on tarjolla vain nepalin kielellä, vaikka iso osa oppilaista on vähemmistökielten puhujia.

Nepalin vuonna 2015 säädetyn perustuslain mukaan kaikilla lapsilla on oikeus saada opetusta äidinkielellään. Oikeuden toteutuminen on haasteellista, sillä maassa puhutaan yli sataa kieltä.

”Hallitus on aloittanut opetussuunnitelman mukaisesti kehittämään opetusta ja oppikirjoja 29 kielellä”, Indra Gurung kertoo.

Kunnat vastuuseen kouluista

Perustuslaki takaa Nepalin eri osille laajan itsemääräämisoikeuden. Se tarkoittaa muutoksia koulutusjärjestelmässä, kun kunnat ja maakunnat saavat lisää vastuuta.

”Kunnat ovat saaneet aiempaa enemmän päätösvaltaa ja ovat nyt sitoutuneita kehittämään koulujaan. Lainsäädännön ja koulujen tarvitseman rahoituksen selkeyttäminen on kuitenkin vielä kesken. Rahoitus on yksi suurimmista haasteista”, Indra Gurung kertoo.

Välittömin haaste liittyy kuitenkin koronaviruspandemiaan, jonka aikana Nepalin koulut olivat suljettuina lähes kaksi vuotta.

Tuovi Leppäsen mukaan nyt tehdään töitä, jotta oppilaat palaisivat kouluihin.

”Paikallistasolla se tarkoittaa, että koteja kierretään ovelta ovelle ja selvitetään, ovatko lapset koulussa vai eivät. Myös pandemian aikana syntynyttä oppimisvajetta pitäisi kuroa umpeen.”

Lue lisää: Kehittyvien maiden vammaisilla ihmisillä tuen tarve on suuri

Lue lisää: Tieto maaoikeuksista ehkäisee riitoja Etiopiassa