Vuoteen 2050 mennessä maailman keskilämpötila on noussut ainakin 1,3 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan eli vuoteen 1750, jota hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC käyttää vertailuissaan. Maapallolla asuu tuolloin noin 9,7 miljardia ihmistä.
Vesi on yhä tärkeämpää. Jäätiköt sulavat, ja vuonna 2050 yli puolet maailman ihmisistä elää alueilla, joilla on pulaa makeasta vedestä. Meriveden pinta nousee ja aiheuttaa tulvia.
Ilmasto voi lämmetä vuosisadan loppuun mennessä kaksi tai neljä astetta, jopa enemmän. Tällä hetkellä neljän asteen maailma on ennusteista todennäköisin. Muutos on niin suuri, ettei kukaan tiedä, voidaanko siihen sopeutua. Suuntaa on vielä mahdollista muuttaa Pariisin ilmastokokouksessa loppuvuodesta 2015.
Karttojen lähteet:
YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asiain osasto DESA 2015
Viime viljelykaudella sadekausi alkoi myöhään. Sateet jakautuivat epätasaisesti, joten pellot kuivuivat ja kasvit nääntyivät. Sadot jäivät heikoiksi Sakalan kylässä Shimbizhissä, joka sijaitsee Mumbwan maakunnassa, 160 kilometriä Sambian pääkaupungista Lusakasta.
Pienviljelijät ovat riippuvaisia sateista. Kuivuusjaksot vaikeuttavat viljelyä etenkin Etelä- ja Keski-Sambiassa. Kansalaisjärjestö Green Living Movementin (GLM) ilmastokestävyyshankkeessa kyläläiset saavat tietoa ilmastonmuutoksesta ja keinoista, joilla muuttuviin oloihin voi sopeutua.
Sakala on hankkeen paikallinen koordinaattori.
Hän kertoo, että lannoitteiden liikakäyttö ja kaskiviljely kuluttavat maaperää eli lisäävät eroosiota. GLM-järjestö opettaa viljelijöille luonnonmukaista viljelyä. Sakala käyttää lantakompostia ja peltometsäviljelyä viiden hehtaarin viljelmillään. Maissisadosta tuli erinomainen, sillä hän istutti pellolleen faidhergia albida -puita, jotka sitovat maaperään typpeä.
Sakala viljelee myös maapähkinöitä, papuja ja vihanneksia. Hänellä on kanoja, vuohia ja lehmiä. Hän kertoo, että ne tuovat turvaa, jos sato jää kehnoksi.
Mary Sakala kuuluu viljelijöiden kerhoon. Sen esittelypöytä valittiin äskettäin vuosittaisen Mumbwan maakunnan maatalousnäyttelyn parhaaksi. Kerholaiset osoittivat, että pellot voivat olla tuottoisia vaikeista olosuhteista huolimatta, kunhan maaperästä ja sen eliöstöstä huolehditaan.
Amazonin alueen alkuperäiskansat ovat kärsineet viime vuodet laittomien kullankaivajien ja metsänraivaajien tunkeutumisesta suojelualueilleen ja sitä seuranneesta terveyskriisistä
Nykymetsien parantuvan hoidon lisäksi maapallo tarvitsee vajaapuustoisten ja täysin puuttomien alueiden uudelleen metsitystä, kirjoittaa metsäasiantuntija Veli Pohjonen ilmastometsityksen mahdollisuuksia esittelevässä teoksessa.