Muutamassa vuosikymmenessä maapallo voi menettää jopa puolet kahvinviljelyyn sopivasta pinta-alasta. Kuivuus on jo vaikuttanut suomalaispaahtimoiden tuottajamaihin.
Jo nyt kuivuus on pienentänyt satoja Brasiliassa ja Kolumbiassa. Maista tuodaan valtaosa suomalaistenkin juomasta kahvista. Yhdysvaltalainen Climatic Change -tiedelehti arvioi, että vuoteen 2050 mennessä ilmaston lämpeneminen ja sademäärien muutokset voivat puolittaa kahvinviljelyyn soveltuvan maa-alan.
Maailmalla viljellystä kahvista 60–70 prosenttia on arabica-kahvia. Se kasvaa parhaiten päiväntasaajan vuorenrinteillä 1 500–2 000 metrin korkeudessa. Kun sää lämpenee, arabicaa on viljeltävä entistä korkeammalla vuoristossa. Se vähentää viljelypinta-alaa merkittävästi.
Arabica on herkempi ilmastonmuutoksen seurauksille kuin toiseksi yleisin kahvilajike robusta. Vietnam on maailman suurin robustan tuottaja, mutta myös Intia, Indonesia ja Uganda tuottavat lajiketta. Robusta kestää sekä kasvitauteja että kuumaa säätä arabicaa paremmin. Se on kuitenkin laadultaan heikompi lajike, jota käytetään muun muassa pikakahvissa.
Ilmastonmuutos lisää kasvitauteja ja -tuholaisia. Lämpenevän ilmaston seurauksena esimerkiksi kahvipensaita syövä kahvikuoriainen hakeutuu entistä korkeammalle vuoristoon, kun se aiemmin esiintyi vain 1 500 metrin alapuolella.
Kahviruoste saa kahvipensaan pudottamaan lehtensä. Tauti ei selviä alle 10 asteen lämpötiloissa, joten vuoristoöiden lämpeneminen edistää taudin leviämistä. Vuodesta 2012 tauti on tuhonnut kahvipensaita erityisesti Keski-Amerikassa.
Keski-Amerikan valtiot etsivät kiivaasti kahviruosteelle vastustuskykyisiä lajikkeita. Uusi kahvipensas alkaa tuottaa satoa kuitenkin vasta kolmen vuoden kuluttua.
Taudinkestävät kahvipavut eivät myöskään ole laadultaan yhtä hyviä kuin vanhat lajikkeet.
Tauteja voidaan torjua kasvi- ja tuholaismyrkyillä, mutta ne vaikuttavat kahvin makuun ja laatuun. Köyhillä pienviljelijöillä ei ole usein myöskään varaa hankkia torjunta-aineita.
TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN GRAFIIKKA JUHO HIILIVIRTA
