Kestäviä oppimistuloksia tuottava laadukas koulujärjestelmä on rakennettava paikallisesti omin voimin.
Sen jälkeen kun ääriliike Taleban palasi valtaan Afganistanissa elokuussa 2021, olemme saaneet seurata, kuinka yli puolelta afganistanilaisista viedään mahdollisuus kouluttautua, työllistyä ja osallistua. Ensimmäinen askel toisen sukupuolen vangitsemiseen neljän seinän sisälle oli tyttöjen koulupolun katkaisu kuudenteen luokkaan. Oppimisoikeuden rajoittaminen on tehokas keino rakentaa pitkäaikaista hirmuhallintoa.
Oppimisoikeuden rajoittaminen on tehokas keino rakentaa pitkäaikaista hirmuhallintoa.
Suomessa koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut nähdään investointina tulevaisuuteen. Koulutetut, hyvinvoivat kansalaiset ovat osaavia, luovia ja tuotteliaita yhteiskunnan jäseniä.
Usein kuitenkin koulutusta katsotaan lyhytnäköisesti ikävänä menoeränä budjetissa. Maailman köyhimmillä ja hauraimmilla alueilla tytöt ja pojat tekevät yötä päivää töitä joko pienellä palkalla tai kotona, koska vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tai halua lähettää heitä kouluun. Köyhien perheiden lapsille ainoa opintie voi olla ideologisesti värittynyt oppilaitos, joka houkuttelee ilmaisella ruoalla ja majoituksella, eikä oppisisältöä valvo yksikään kriittinen toimija.
LUOTTAMUKSEEN ja opettajien autonomiaan perustuva koulujärjestelmä toimii meillä Suomessa, koska ympäröivä yhteiskunta on rakennettu demokraattisille arvoille. Tästä syystä suomalaista koulua ei sellaisenaan voi viedä toisenlaiseen ympäristöön. Kestäviä oppimistuloksia tuottava laadukas koulujärjestelmä on rakennettava paikallisesti omin voimin. Suomalainen mentori voi kuitenkin saada ihmeitä aikaan tarjoamalla pedagogista kokemusta ja tutkimustietoa, ja kuuntelemalla.
Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus työllistää, kouluttaa ja verkostoi opetusalan kehitysyhteistyön asiantuntijoita. Tavoitteemme on kasvattaa Suomen jalanjälkeä globaalin oppimisen kriisin ratkaisemiseksi.
Koulutusjärjestelmien vahvistaminen on ytimessä myös Euroopan unionin Global Gateway -strategiassa, joka vahvistaa kestäviä yhteyksiä ihmisten ja maapallon hyväksi. Koulutustason nosto laajentaa yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuuksia vastata visaisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Inhimillinen kehitys on osa yhteiskuntien perusinfrastruktuuria.
Koulutustason nosto laajentaa yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuuksia vastata visaisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen.
OPETTAJIEN koulutus ja opetussuunnitelmat ovat aina poliittisia valintoja. Suomessa opettajien autonomia on kunnia-asia ja opetussuunnitelmien perusteet valmistellaan yhteistyössä. Kunta- ja koulutasolla opetussuunnitelmissa painotetaan paikallisia prioriteetteja.
Monissa maissa taas opetussuunnitelman kirjoittavat viranomaiset ministeriössä ja oppimateriaalien sisältö ja kieli päätetään pääkaupungissa. Opettajien rekrytointi on korruptoitunut, opettajien oma osaaminen käsittää hädin tuskin peruskoulun alaluokkien oppimäärän, ja opettajia uhkaillaan väkivallalla. Julkisen koulutusjärjestelmän heikkouksia paikkaamaan on syntynyt yrityslogiikan ohjaamia yksityisiä oppilaitoksia, ja mahdollisuuksien tasa-arvo lentää romukoppaan jo vanhempien valitessa päiväkotia piltilleen.
Aina rahalla ei kuitenkaan saa laatua. Kestävien oppimistulosten tunnistamiseksi tarvitaan, no, koulutusta. Panostus perustietoihin ja -taitoihin ei vanhene.
Afganistanissa naiset ja tytöt jatkavat taistelua oikeudesta oppia. Jokainen vanhempi, joka opettaa lapsensa lukemaan, nakertaa osaltaan pakkovallan peruskiveä.
Kirjoittaja toimii Opetushallituksessa Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskuksen päällikkönä. Hän työskenteli Suomen Kabulin-suurlähetystössä kehitysyhteistyötiimin vetäjänä vuosina 2016–2018.
Lue lisää: Kolonialismin perintö koskettaa myös suomalaisia
Lue lisää: Afganistanin naiset pyytävät: ”Älkää unohtako meitä!”
