Tiedekeskus Heurekan näyttelyssä aistii luonnonvoimia ja tutustuu katastrofityön arkeen.
Tuuli pauhaa, kulku on hankalaa. Silmissä kihelmöi. Tuntuu kuin yrittäisi puskea eteenpäin rajummassakin myräkässä. Todellisuudessa Vantaan Tiedekeskus Heurekassa ei tuule, mutta valot, äänet ja kalteva lattia luovat aitoa tuntua tuulen voimasta.
Katastrofien keskellä -näyttelyssä voi erillisissä tiloissa aistia tuulen lisäksi tulen, veden ja maan voimia. László Bordosin suunnittelemissa audiovisuaalisissa taideinstallaatioissa metsä palaa, joki tulvii ja maa järisee.
Näyttely ei sinänsä kerro eri luonnonmullistusten syntymekanismeista eikä maantieteestä vaan kuvaa ihmisen mahdollisuuksia ennakoida katastrofeja ja varautua niihin ajoissa.
Näin on jo laajalti toimittu, ja luonnonvoimien aiheuttamat tuhot ovat viime vuosina merkittävästi vähentyneet. Kaupunkien tulvariskit ovat pienentyneet esimerkiksi hulevesijärjestelmiä kehittämällä. Rakennusmääräysten tiukentaminen on puolestaan vähentänyt maanjäristysten aiheuttamaa hävitystä. Sään varoitusjärjestelmät ovat saaneet ihmiset hakeutumaan turvaan hirmumyrskyn alta.
Aina ei edes tarvita modernia teknologiaa vaan perimätietoa sukupolvien takaa. Simeuluen saarella Indonesiassa laulettiin vanhaa laulua ja vältettiin pahin tuho vuoden 2004 tsunamissa:
”Kun iso maanjäristys tapahtuu, huomaa heti merenpinnan vaihtelu rannalla tai joessa: jos näet, että vesi vetäytyy, kiirehdi pois rannalta tai pakene korkeampaan paikkaan. Ota mukaan riisiä, sokeria, valo, veitsi, tulitikut ja vaatteita. Muistathan tämän tarinan ja kerro se eteenpäin seuraaville sukupolville.”
Iskunkestävyyttä ja palautumiskykyä
Näyttelyyn on koottu eri puolilla maailmaa katastrofityössä käytettyä esineistöä. Esimerkiksi vuonna 2003 Bamin maanjäristyksessä Iranissa keskoskaappi rakennettiin pahvilaatikosta ja kuplamuovista. Intian Kachchhissa taas turvauduttiin savilamppuihin, kun sykloni katkaisi sähköt vuonna 1998. Nhamatanadassa Mosambikissa lapset saivat lohtua ja iloa, kun avustustyöntekijät korjasivat heille pihakeinun Idai-myrskyn jäljiltä vuonna 2018.
Muistutuksena Suomenkin katastrofivalmiudesta näytillä ovat palomiehen varusteet, joita tarvittiin Kalajoen maastopalossa kesällä 2021.
Esineitä kehystävät auttajien tarinat työstään ja opeistaan.
Viranomaisten ja järjestöjen työn lisäksi näyttelyssä korostetaan ihmisyhteisöjen voimaa. Keskiössä on resilienssi eli iskunkestävyys ja palautumiskyky vaikeissa tilanteissa, kuten luonnonkatastrofeissa. Keskeisimpiä avuja ovat ihmisten keskinäinen luottamus ja yhteistyö.
Näyttelyssä lapset ja lapsenmieliset pääsevät harjoittamaan näitä taitoja erilaisin pelein ja visailuin.
Katastrofien keskellä. Kokemus luonnonvoimista – ja omista voimista. TIEDEKESKUS HEUREKA VANTAALLA. NÄYTTELY ON AVOINNA 7.1.2024 ASTI.