Teksti Jukka Aronen

Lupaavat malariarokotukset alkavat loppuvuodesta

Uusi hyvän suojan antava malariarokote saatiin kahdeksan vuotta etuajassa. Se tulee pelastaa todennäköisesti satoja tuhansia ihmishenkiä vuosittain.

Malarian hävittäminen maailmasta on ollut eräänlaista kissa-hiiri-leikkiä. Ihminen on keksinyt lukuisia menetelmiä moskiittojen levittämän plasmodium-parasiitin nujertamiseksi, mutta loinen on toistaiseksi kyennyt kampittamaan lupaavilta tuntuneet myrkyt ja lääkeaineet.

Nyt on jälleen ihmiskunnan vuoro olla toiveikas, sillä kuluvan vuoden aikana saadaan todennäköisesti käyttöön ensimmäinen tehokas rokote malariaa vastaan.

”40 vuoden tutkimus- ja kehitystyön jälkeen”, korostaa Bill & Melinda Gates -säätiössä työskentelevä epidemiologi Jennifer Gardy The Economist -lehden podcast-haastattelussa.

Oxfordin kehittämä rokote antoi 77-prosenttisen suojan

Lupaavan uuden malariarokotteen on kehittänyt sama tutkijaryhmä, joka kehitti Astra Zeneca -rokotteen Covid-19-tautia vastaan.

Burkina Fasossa tehdyissä ihmiskokeissa rokote ja yksi tehosteannos antoivat 77-prosenttisen suojan infektiota vastaan.

Tulos on parempi kuin mitä vastaavilta rokotteilta on odotettu. Maailman terveysjärjestö WHO oli aiemmin asettanut tavoitteeksi 75-prosenttisen suojatason saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä.

Oxfordin yliopiston Jenner-instituutin johtaja Adrian Hill uskoo, että uusi rokote saadaan käyttöön erikoisluvalla jo kuluvan vuoden syyskuussa, kun kolmannen vaiheen ihmiskokeet on viety päätökseen.

Jäljellä olevia kokeita edistetään paraikaa Burkina Fasossa, Keniassa, Malissa ja Tansaniassa. Tutkimukseen osallistuu 4 800 lasta, joiden iät vaihtelevat viidestä kuukaudesta kolmeen vuoteen.

Kun rokotteelle saadaan lääkeviranomaisten lupa, sen tuotanto käynnistyy Intiassa – ja jatkossa rokotetta voidaan valmistaa ainakin 200 miljoonaa annosta vuosittain.

Malariaa aiheuttava parasiitti tarttuu 15-20 kertaa helpommin kuin koronavirus

Jennifer Gardyn mukaan malariaa vastaan on taisteltu Afrikassa tiettävästi jo kuningatar Kleopatran ajoista saakka, mutta vasta vuoden 2000 jälkeen on alettu saada merkittäviä tuloksia muun muassa paremman rahoituksen, uudenlaisten malariaverkkojen ja yhdistelmälääkkeiden ansiosta. Vuoden 2015 jälkeen vauhti on kuitenkin jälleen hiipunut.

Malariakamppailua vaikeuttaa, että parasiitin lisääntymismekanismi on monimutkaisempi kuin tavallisella viruksella, ja malaria on ylipäänsä huomattavasti tarttuvampi kuin esimerkiksi koronavirus.

”Alueilla, joilla on runsaasti malariahyttysiä, parasiitti tarttuu 15-20 kertaa helpommin kuin koronaviruksen omikronmuunnos. Yksi tartunnan saanut ihminen voi tartuttaa 50-100 ihmistä lisää hyttysen välityksellä”, sanoo The Economist -lehden datajournalisti Sondre Solstad.

Pelkästään vuonna 2020 malaria surmasi 627 000 ihmistä, joista suurin osa oli Afrikan maaseudulla asuvia alle viisivuotiaita lapsia.

WHO raportoi vuosittain noin 250 miljoonaa malariatapausta. Pelkästään vuonna 2020 malaria surmasi 627 000 ihmistä, joista suurin osa oli Afrikan maaseudulla asuvia alle viisivuotiaita lapsia.

Uusien malariarokotteiden odotetaan kääntävän kuolleiden määrät laskuun. Rokotteilla ja niitä tukevilla muilla menetelmillä on jopa mahdollista säästää enemmän ihmishenkiä, kuin mitä koronapandemian aikana on menetetty, kirjoittaa The Economist.

Myös mRNA-rokotteet ovat tulossa käyttöön malarianvastaisessa kamppailussa

Adrian Hillin kollegojen tuottaman rokotteen jälkeen odotellaan myös uudenlaisia mRNA-menetelmään perustuvia rokotteita. Ne ovat tuttuja esimerkiksi Pfizerin ja Modernan koronarokotteista. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta, joka saa pistokohdan lihassolut tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.

Malariaa estävän mRNA-rokotteen tutkimukset ovat paraikaa menossa.

”Tutkimme 10 000:ta parasiittia ympäri maailman ja mietimme, miten lähetti-RNA kannattaa rakennetaan”, sanoo tutkija Federicia Bernardini The Economist -lehdelle.

”Olemme varovaisen optimistia sen suhteen, että rokote tulee toimimaan.”