9 kommenttia artikkeliin ”Maailman äitien taakkaa helpottaneet keksinnöt”

1. Suomalainen keksintö tiskikaappi on paras keksintö sitten noiden kahden !
   Ällistyttävää, ettei sitä ole juurikaan näe muualla maailmalla.
   Olisi loistava vientituote !!

   Vastaa

2. Vanhempani olivat avioituneet v. 46 ja saivat 7 lasta. Äidistäni tuli 45 – vuotiaana liikenainen saatuaan juoksevan veden ja pyykkikoneen nuorimpien lasten ollessa 7 – vuotiaita ja vanhimpien lasten ollessa siirtymässä kotoa maailmalle. Isäni vietti nuoruutensa rintamalla, hän menestyi hyvin työelämässä, mutta menehtyi viidenteen sydäninfarktiin v. 76. Äitini täytti 50 v samana päivänä, kun isäni haudattiin.
   Hän ehti toimia liike-elämässä aina eläkkeelle siirtymiseen asti.

   Vastaa

3. Omien vanhempieni (äiti 93v. ja isä nukkui pois 91 vuotiaana pari puotta sitten) kodinkoneiden yms.hankkimisjärjestys oli:

   radio, ilmeisesti jo sodan aikana
   pesukone
   juokseva vesi
   jääkaappi
   sähköliesi
   jne.

   Isäni oli monella tapaa hyvin edistyksellinen ja tasa-arvoa kannattava. Pesukoneen hän hankki jo ennen kuin meillä oli juokseva vesi! Kuivauskaappi tuli ilmeisesti myös ennen juoksevaa vettä. Itse nostaisin esille myös jääkaapin merkityksen taloudenhoidossa: hygienia, terveys, ruuan hankinta jne. Sähköenergia on niin ikään yksi keskeisimpiä elin- ja koulutustason nousuun vaikuttavia asioita.

   Vastaa

4. Pääsin vertaamaan burundilaista ja tansanialaista arkea: Tansanialaisen naisen ja tytön arki on paljon kevyempää! Eläköön muovi, erityisesti kanisterit ja ämpärit!!! Olihan ne burundilaisten saviruukut kauniita. Mietin vain, miten niitä ihailleet brittinaiset itse valitsisivat, jos joutuisivat itse kantamaan vedet pitkän tai vaikka lyhyenkin matkan päästä.

   Vastaa

5. Olen syntynyt 1947 Helsingissä. Asuimme tuolloin jo melko mukavasti kerrostalossa, jossa meillä oli kylpyhuone ja amme. Eli kaikki mukavuudet. Talossamme oli myös pesutupa, jossa oli pata ja betoniset altaat. Siellä pestiin pyykit. Äitini haaveili kyllä pesukoneesta, mutta kylpyhuoneemme oli niin ahdas, että sellainen ei siihen mahtunut. Niinpä nokkela äitini liotti pyykit ensin ammeessa, ja sen jälkeen käänsi pölynimurin letkun puhaltamaan kuplia veteen, jolloin pyykit puhdistuivat liikkuvan veden ansiosta.
   Myöhemmin meille kyllä hankittiin pulsaattorikone, joka kyllä mullisti koko pyykkihuollon. Lakanapyykkit vietiin sitten jossain vaiheessa jo pesulaan, josta ne tulivat sitten mankeloituna kotiin.
   50-luvun alussa meille tuli puhelin. Enää ei tarvinnut mennä kadulle kauppaan puhelimella soittamaan. Se oli suuri muutos.
   Televisio saatiin 50-luvun lopulla. Minulle se ei kyllä ollut mitenkään erityisen tärkeä, eikä ole vieläkään.
   Itse arvostan omassa kodissani samoja asioita kuin kaikkialla maailmassa: juoksevaa vettä, sähköä ja sen mukanaan tuomia laitteita sekä tietenkin tietoliikenneyhteyksiä.
   Olin Egyptissä edellisen vallankumouksen aikaan ilman paluulippua. Tietoliikenteen katkaiseminen oli suurin syy, miksi halusin sieltä kiireesti pois. Puhelinyhteys ei enää riitä luomaan riittävää turvallisuudentunnetta.
   Olen mielestäni varsin nykyaikainen äiti. Minulla on ajokortti, kännykka ja kannettava tietokone. Seikkailen somessa, pidän yhteyttä lukuisiin ystäviini. Varaan lentolippuja ja hotelleja netissä, ja osaan kulkea vieraissa paikoissa vaatimattoman, mutta riittävän englanninkielen taitoni avulla.
   Kiitos nykyajasta!

   Vastaa

6. Itse en kyllä pesukonetta ihan noin korkealle nostaisi. Meille se hommattiin vasta 80-luvulla kun me tytöt sen ostimme. Siihen asti äiti pesi pyykit saunassa käsin. Eikä se millään tavalla estänyt häntä käymästä töissä, lukemasta lapsille ja kasvattamasta kolmesta lapsestaan kunnon kansalaisia, opettamasta meitä arvostamaan kirjoja ja kirjastoa ja kouluttamasta kahta meistä akateemisiksi asti. Korkeammalle arvostaisin lukutaidon ja koulutuksen yleensä ja konkreettisista esineistä sanomalehdet ja radion, joiden kautta myös ”rahvas” on päässyt mukaan maailman menoon. Kirjastokin on vallan mainio keksintö.

   Vastaa

7. oi kun me opittais vielä olemaan ”tekemättä” pyykkiä ja tiskiä tilanteessa, ”jossa on koneet, jotka pesee pyykit niin hel
   posti”. Eli pitäisi vanhaan malliin, siis sen ajan malliin kun noita koneita ei vielä ollut, välttää vaatteiden likaistamista esimerkiksi tuulettamalla vaatteita ja olemalla heittämättä joka vaatetta pyykkikoriin muutaman tunnin käytön jälkeen. Muuten on seurauksena se, että vaikka kone pesee pyykit monta kertaa nopeammin kuin takavuosien ”käsipyykkäriäiti”, viettää nykyäiti saman ajan pyykinpesussa, koska pyykkiä syntyy perheessä monin verroin enemmin, ”koska pyykin peseminen on niin vaivatonta”. Sama pätee tietysti muihin koneistettuihin kotitöihin.

   Vastaa

8. Muuten hyvä, mutta ”sivistyneissä valtioissa” olisi pitänyt olla ”vauraissa valtioissa”.

   Vastaa

9. Perheeseemme syntyi 1951 – 1955 neljä lasta. Minä kolmantena sain ”syntymälahjaksi” pesukoneen, jonka moottori toimii vieläkin!. Pesukoneen lisäksi äidin elämää helpottivat vuotta myöhemmin, pikkuveljen syntymän jälkeen käyttöön otetut ehkäisyvälineet. Taisi olla niin, että kondomit haettiin silloin Ruotsista?

   Vastaa