Jukka Aronen

Maailmanpankki: Siirtolaisuudesta tulisi tehdä nykyistä suunnitelmallisempaa

Kilpailu työkykyisistä siirtolaisista kiihtyy, kun monien maiden väestöt ikääntyvät. Kansainväliset muuttoliikkeet ovat kuitenkin melko sattumanvaraisia, ja siksi niistä ei saada kaikkea hyötyä irti.

Väestö ikääntyy eri puolilla maailmaa, ja yhä useammat valtiot ovat riippuvaisia maahanmuutosta talouskasvunsa ja elintasonsa ylläpitämiseksi, sanotaan Maailmanpankin tuoreessa raportissa.

Työikäisten ihmisten määrä laskee lähivuosikymmeninä jyrkästi monissa maissa. Esimerkiksi 47 miljoonan asukkaan Espanjassa väestömäärän ennustetaan leikkautuvan yli kolmanneksella vuoteen 2100 mennessä, jolloin peräti 39 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita. Myös muun muassa Meksiko, Thaimaa, Tunisia ja Turkki saattavat pian tarvita enemmän ulkomaisia työntekijöitä, koska niiden oma väestö ei enää kasva.

Tällä hetkellä maailmassa on 184 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat kotimaansa ulkopuolella, ja näistä 43 asuu matalan tai keskitulon maissa.

Maailmanpankin raportin mukaan hitaasta väestönkasvusta kärsivät keskituloiset ja varakkaat maat ovat alkaneet kilpailla nopeamman väestönkasvun maista tulevista työntekijöistä. Tällä hetkellä maailmassa on 184 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat kotimaansa ulkopuolella, ja näistä 43 asuu matalan tai keskitulon maissa.

Nykyinen siirtolaisuustilanne on kaiken kaikkiaan monimutkainen ja melko sattumanvarainen. Monet valtiot, kuten Meksiko, Nigeria ja Britannia, ovat samaan aikaan sekä lähtö- että kohdemaita muuttoliikkeelle, joka sekin voi olla pakotettua tai vapaaehtoista.

Tilanteen monimutkaisuutta lisää ilmastonmuutos, joka uhkaa lisätä muuttoliikkeitä. Tähän mennessä suurin osa ilmastosta johtuvista muutoista on tapahtunut maiden sisällä, mutta noin 40 prosenttia maailman väestöstä – 3,5 miljardia ihmistä – asuu alueilla, jotka ovat erittäin alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Muuttoliikkeet osaksi kehitysstrategiaa

Maailmanpankki peräänkuuluttaa nykyistä parempaa muuttoliikkeiden hallintaa, jotta ilmiöstä olisi nykyistä enemmän hyötyä sekä lähtö- että kohdemaille.

Monimutkaista tilannetta helpottaisi muun muassa se, että lähtömaat tekisivät siirtolaisuudesta osan kehitysstrategiaansa muun muassa alentamalla kansainvälisiä rahanlähetyskustannuksia, kouluttamalla lähtijöitä vastaanottavien maiden tarpeiden mukaisesti sekä hyödyntämällä ulkomailta palaavien työntekijöiden osaamista.

Kohdemaidenkin olisi tuettava maahanmuuttoa silloin, kun siirtolaisten ja pakolaisten mukanaan tuomilla taidoilla on suurta kysyntää. Samalla niiden olisi puututtava sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka herättävät huolta tulijoissa.

Muuttoliikkeiden hallintaa parannettaisiin myös tiivistämällä kansainvälistä yhteistyötä. Näin voitaisiin muun muassa jakaa pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvia kustannuksia ja antaa tukea vaikeuksiin joutuneille maahanmuuttajille, raportissa todetaan.

Lue lisää: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vähentäisi Afrikan muuttoliikettä merkittävästi

Lue lisää: Muuttoliike luo kehitystä – ja toisinpäin