Mosambikin lapsista yhä useampi pääsee kouluun, mutta opetuksen laadussa on vielä parannettavaa. Suomi on tukenut pitkään maan opetusalan kehittämistä.
Mosambik on parantanut huomattavasti perusopetuksensa saatavuutta. Alakouluissa lasten määrä kasvoi 43 prosenttia ja opettajien 46 prosenttia vuosina 2010–2022. Samassa ajassa peruskoulujen määrä kaksinkertaistui.
Tiedot on kerätty ulkoministeriön teettämästä evaluoinnista, jossa arvioidaan Suomen tukea Mosambikin opetusalalle.
”Mosambikissa on arvostettu Suomen kumppanuutta ja asiantuntijuutta muun muassa opettajankoulutuksessa.”
Suomi on tukenut Mosambikin opetusalaa vuodesta 1998. Tuki on suunnattu ennen muuta avunantajien yhteisrahastoon FASEen, jota Suomi on rahoittanut runsaalla sadalla miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomi on tukenut Maailmanpankin ja Mosambikin opettajien täydennyskoulutushanketta.
Opetusala on kuulunut Mosambikissa Suomen kehitysyhteistyön painopisteisiin. Erityisasiantuntija Anna Pörsti Suomen Maputon-suurlähetystöstä kertoo, että Suomi on painottanut etenkin tyttöjen koulunkäynnin lisäämistä, opettajien osaamisen kehittämistä ja kouluhallinnon vahvistamista.
”Mosambikissa on arvostettu Suomen kumppanuutta ja asiantuntijuutta muun muassa opettajankoulutuksessa.”
Väestönkasvu lisää paineita opetusalalla
Mosambik kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin, ja onnistumisista huolimatta maan koulutuksessa on yhä valtavia puutteita. Opetuksen saatavuus ja laatu vaihtelevat alueittain. Tyttöjen koulunkäynti on yhä poikia selvästi vähäisempää etenkin ylemmillä luokilla.
Myös oppikirjoista ja koulutiloista on pulaa. Osa oppilaista joutuu käymään koulua iltaisin tai ulkona.
Opetuksen laatua heikentävät suuret luokkakoot. Yhdellä opettajalla saattaa olla samassa luokassa jopa sata oppilasta.
”Mosambikin väestö kasvaa lähes kolme prosenttia vuodessa, joten oppilasmäärien kasvu aiheuttaa kovia paineita opetuksen järjestämiseen. Tilannetta pahentavat maan pohjoisosan aseellinen konflikti ja ilmastonmuutoksen kärjistämät sään ääri-ilmiöt”, Anna Pörsti kuvaa.
Myös opettajien ammatillisessa osaamisessa on toivomisen varaa. Tämä on yksi syy, miksi yli kolmasosa oppilaista keskeyttää peruskoulun ennen kolmatta luokkaa.
Kehitysyhteistyön leikkausten seurauksena Suomen maaohjelma ja samalla myös opetusalan kahdenvälinen kehitysyhteistyö päättyvät Mosambikissa tämän vuoden lopussa.
”Monien lasten koulunkäyntiä vaikeuttavat perheiden köyhyys ja haitalliset perinteet. Niihin kuuluvat lapsiavioliitot, joita koronaviruspandemia lisäsi”, Pörsti kertoo.
Koulutuksella kehitystä
Kehitysyhteistyön leikkausten seurauksena Suomen maaohjelma ja samalla myös opetusalan kahdenvälinen kehitysyhteistyö päättyvät Mosambikissa tämän vuoden lopussa.
Evaluointi kehottaa Suomea keräämään tuloksekkaasta yhteistyöstä saatuja oppeja ja jakamaan niitä muille avunantajille.
”Opetuksen laadun parantaminen on jatkossakin tärkeää. Myös tyttöjen kouluun pääsyä ja koulussa pysymistä tulisi painottaa nykyistä enemmän”, Anna Pörsti sanoo.
Hänen mukaansa opetusalan yhteistyötä on määrä jatkaa suomalaisten korkeakoulujen, koulutuspalveluja tarjoavien yritysten ja kansalaisjärjestöjen kautta.
Muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kehittänyt Mosambikissa opettajankoulutusta. Helsingin yliopiston täydennyskoulutusyhtiö HY+ on puolestaan valittu Ranskan rahoittaman opetushankkeen toteuttajaksi.
Pörstin mielestä Mosambikissa on ymmärretty, että koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista edistää kehitystä. Siihen meneekin merkittävä osa valtion budjetista. Iso osa rahoituksesta tulee kuitenkin edelleen kansainvälisiltä avunantajilta.
”Mosambik asettaa paljon toiveita sille, että tulevina vuosina kasvavilla öljy- ja kaasutuloilla voidaan rahoittaa myös opetusalaa nykyistä enemmän”, Pörsti sanoo.
Lue lisää: Nuoret naiset raivaavat arkensa esteitä
Lue lisää: Turku tuottaa turvallista ehkäisyä maailman naisille
