Covid-19 vaarantaa sen sukupuolten tasa-arvoon pyrkivän kehityksen, jonka puolesta minä ja muut naisaktivistit olemme työskennelleet koko elämämme, kirjoittaa Irlannin entinen pääministeri Mary Robinson.
Kriisien vaikutukset eivät koskaan ole sukupuolineutraaleja, eikä covid-19 ole poikkeus. Pandemia on lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä vaikeuttanut oikeuden saamista. Naiset menettävät elinkeinojaan nopeammin kuin miehet.
Miljoonat naiset joutuvat ottamaan kohtuuttoman paljon vastuuta hoivasta. Monet eivät saa seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. YK:n asiantuntijat ennustavat, että seuraavan kymmenen vuoden aikana solmitaan jopa 13 miljoonaa lapsiavioliittoa enemmän kuin ilman koronaa. Ne ovat seurausta koulujen ja perheneuvontapalveluiden sulkemisesta sekä kasvaneista talousvaikeuksista.
Erityisessä vaarassa ovat marginalisoituihin vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset ja tytöt. Esimerkiksi Britanniassa mustat naiset kuolevat koronaan neljä kertaa todennäköisemmin kuin valkoiset.
Covid-19 vaarantaa sen sukupuolten tasa-arvoon pyrkivän kehityksen, jonka puolesta minä ja muut naisaktivistit olemme työskennelleet koko elämämme.
Nelson Mandelan perustaman itsenäisten maailmanjohtajien Elders-ryhmän puheenjohtajana haluan tavoitella Mandelan visiota maailmasta, jossa vallitsevat rauha, oikeus ja ihmisarvon kunnioitus. Rinnallani sitä edistävät Norjan Gro Harlem Brundtland, Liberian Ellen Johnson Sirleaf ja Pakistanin ensimmäisen naisten lakifirman perustanut ihmisoikeusjuristi Hina Jilani sekä naisten koulutuksen ja emansipaation väsymätön puolustaja Graça Machel.
Me kaikki olemme syvästi huolissamme siitä, että naiset jo nyt näyttävät kantavan valtaosan koronan sosioekonomisista sivuvaikutuksista ja että pandemia voi syventää sukupuolten välisen epätasa-arvon kuilua.
Tänä vuonna juhlistamme 25 vuotta sitten hyväksyttyä Pekingin julistusta ja toimintaohjelmaa, jossa 189 valtion edustajat sitoutuivat ”naisten täyteen ja tasavertaiseen osallistumiseen poliittiseen, yhteiskunnalliseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään”.
Kahdessakymmenessäviidessä vuodessa on otettu harppauksia eteenpäin: koko peruskoulun käyvien tyttöjen osuus on suurempi kuin koskaan ja lapsena avioituneiden nuorten naisten osuus on maailmanlaajuisesti pudonnut noin yhteen viidestä.
Nyt kuitenkin tarvitsisimme uuden suunnitelman, jotta sukupuolten tasa-arvo etenisi. Tarvitsemme kaikkien alojen johtavien naisten viisautta ja kokemusta, yhtä lailla kuin nuorempiakin ääniä.
Korona on paljastanut piilevää epätasa-arvoa ja muistuttanut, että oikeudet paperilla eivät välttämättä ole samat kuin oikeudet käytännössä. Olen pettynyt siihen, miten hitaasti naisten poliittisen edustuksen ja naisjohtajien määrä kehittyy. Tällä hetkellä viidessätoista maassa maan korkein poliittinen johtaja on nainen. Vuonna 1980 näin oli vain viidessä maassa, mutta huippuvuonna 2018 naiset johtivat kahdeksaatoista maata.
Parlamenttien jäsenistä naisia on keskimäärin alle neljännes. Naisten aliedustus näyttää toistuvan myös koronatoimien johdossa. Olemme kuitenkin nähneet, että naisten johtamat maat ovat olleet hyvin tehokkaita pandemian hoidossa.
Minulle toivoa ja kannustusta jatkaa antaa, kun näen naisten ja tyttöjen nousevan vastamaan pandemian aiheuttamiin haasteisiin. Tästä on lukuisia esimerkkejä. Dejana Stosic johtaa Serbiassa Ihmisoikeuksien komitea Vranje –nimistä kansalaisjärjestöä, joka tarjoaa ympärivuorokautista online-palvelua sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille. Nuori ympäristöaktivisti Jamie Margolin levittää tietoa koronan, ilmastokriisin ja rotusorron leikkauspisteistä. Ellen Johnson Sirleaf työskentelee yhdessä useiden afrikkalaisten naisjohtajien kanssa menestyksekkäästi koronaa vastaan.
Naisten johtajuuden kaikilla tasoilla täytyy olla pandemiaan vastaamisen ytimessä, jos aiomme estää naisten oikeuksien taantumisen. Meidän täytyy tukea naisten yhteistoimintaa, varsinkin ruohonjuuritason ryhmiä, ja kannustaa johtajien seuraavaa sukupolvea.
Historia on osoittanut, että kriiseistä voi myös seurata seismisiä muutoksia. Yksi omista suurista feministisankareistani on Rosa Luxemburg, joka taisteli vapauden puolesta Puolassa ja Saksassa ensimmäisen maailmansodan alla, aikana ja jälkeen. Runsas sata vuotta sitten hän julisti, että ”vapaus on aina toisinajattelun vapautta”.
Nyt enemmän kuin koskaan meidän täytyy ajatella toisin oikeutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Kun maailma hakee suuntaa pandemian jälkeiseen tulevaisuuteen, meidän täytyy ammentaa kollektiivisesta voimastamme – ajatella uudelleen, asemoitua uudelleen ja rakentaa entistä parempi maailma tuleville sukupolville. (IPS)
TEKSTI MARY ROBINSON
Mary Robinson on Elders-ryhmän puheenjohtaja ja entinen Irlannin pääministeri.
Englannin kielestä suomentanut Matti Ripatti.
