Asukasmäärään suhteutettuna Perussa on kuollut eniten ihmisiä koronavirustautiin maailmassa. Heikosta terveydenhoitojärjestelmästä ovat kärsineet ennen kaikkea köyhät perheet.
Perun pääkaupungissa Limassa esikaupunkialueen maisema muistuttaa köyhyydestä ja suurista tuloeroista. Vuorten rinteillä kohoaa synkkiä slummikyliä. Talojen värikirjo luo hieman piristystä karuun näkymään.
Pätkätyötä tekevän ompelijan Karina Coronado Cheron, 30, asunnolle nousevat jyrkät portaat. Ovi aukeaa hämärään huoneeseen. Katossa roikkuu sähköjohtoja ja muutama lamppu. Seinätiilien välistä pursuaa sementtiä.
Huoneessa on parisänky, pieni ruokapöytä ja suuri taulutelevisio. Seinällä on kuva miehestä. Siinä lukee: Ulises Camilo Palacios Angulo, 14.7.1978–2.4.2021.
Cheron edesmenneen aviomiehen Angulon koronatragedia on Perussa tyypillinen. Pitkän ja tiukan ulkonaliikkumiskiellon seurauksena köyhän perheen tulot loppuivat, ja taksinkuljettajana toimineen miehen oli palattava töihin vastoin hallituksen määräämiä rajoituksia. Kolmevuotiaan Andre-pojan lääkkeisiin ja perheen ruokaan tarvittiin rahaa.
Angulo sai koronatartunnan maaliskuussa 2021. Aluksi hän turvautui monen perulaisen tavoin apteekista ostettuihin itsehoitolääkkeisiin, vaikka ne tehosivat tautiin huonosti.
Kuukauden kotihoidon jälkeen Angulo tarvitsi lopulta lisähappea. Yli sata euroa maksaneesta happipullosta oli apua vain neljä tuntia, ja 20 happipullon jälkeen perheeltä loppuivat rahat. Koska paikallisessa sairaalassa ei ollut tilaa, Angulo päätti kuolla kotonaan.
Korona levisi tuliaisina
Heinäkuuhun 2022 mennessä Perussa oli koronavirustautiin kuollut yli 214 400 ihmistä.
Perun ensimmäinen koronatapaus todettiin 6. maaliskuuta 2020, ja jo kymmenen päivän kuluttua maan hallitus oli sulkenut rajat ja määrännyt rajut liikkumisrajoitukset. Peru toimi ripeämmin kuin yksikään toinen Etelä-Amerikan valtio ja herätti toimillaan kansainvälistä huomiota.
Perulla onkin lähihistoriassaan kokemusta lukuisten epidemioiden, kuten koleran, zikan ja chikungunyan taltuttamisesta.
Hyvin alkanut pandemian hallinta kuitenkin romahti, kun arviolta 167 000 pääkaupungissa Limassa työttömäksi jäänyttä asukasta palasi kotiseudulleen vastoin viranomaismääräyksiä. Monet heistä toivat tuliaisinaan koronaviruksen.
Heinäkuuhun 2022 mennessä Perussa oli koronavirustautiin kuollut yli 214 400 ihmistä. Miljoonaa asukasta kohden Perussa oli koronakuolemia 6 359, kun naapurimaista Kolumbiassa vastaava luku oli 2 733 ja Brasiliassa 3 168.
Arviolta 80 000 lasta on menettänyt molemmat tai toisen vanhempansa koronapandemiassa. Väestömäärään suhteutettuna luku on maailman korkeimpia.
Kaikkiaan asukasmäärään suhteutettuna Perussa koronakuolemia on ollut eniten maailmassa, vaikkakin eri maissa tilastoinnin laatu ja koronakuolemien määrittely vaihtelevat huomattavastikin.
Perun viranomaiset ovat myös arvioineet, että yli 80 000 lasta on menettänyt molemmat tai toisen vanhempansa koronapandemiassa. Väestömäärään suhteutettuna luku on maailman korkeimpia.
Yhteensä maailmassa yli viisi miljoonaa lasta on orpoutunut koronavirustaudin seurauksena. Kolme neljästä menehtyneestä vanhemmasta on isiä.
Terveydenhoitojärjestelmä ei toimi
Asiantuntijoiden mukaan Perun suurta koronakuolleisuutta selittää heikko perusterveydenhuolto. Valtio ei ole panostanut julkiseen terveydenhoitojärjestelmään, joten sairaaloissa on pulaa ammattitaitoisesta henkilökunnasta, lääkkeistä ja laitteista.
Esimerkiksi tehohoitopaikkoja on 34 miljoonan asukkaan Perussa vain 1 656, kun 50 miljoonan asukkaan naapurimaassa Kolumbiassa niitä on 5 845.
”Peru käyttää vain 3,3 prosenttia bruttokansantuotteestaan julkiseen terveydenhuoltoon”, kertoo YK:n lastenjärjestön Unicefin Perun toimiston asiantuntija Carlos Zegarra.
Luku on alhainen verrattuna esimerkiksi naapurimaan Chilen 9,4 prosentin osuuteen. Lisäksi Perun terveydenhoitoa ovat jo ennen koronaa kuormittaneet aliravitsemuksen ja perinteisten infektiotautien ohella diabeteksen kaltaiset elintasosairaudet.
”Koronapandemian hallintaa hankaloittivat myös maan poliittinen epävakaus, tiuhaan vaihtuvat ministerit ja sen seurauksena alati muuttuvat toimintaohjeet”, Zegarra sanoo.
Osa rajoitustoimista koetteli erityisen ankarasti epävirallista sektoria, jolla työskentelee arviolta 70 prosenttia kaikista Perun työntekijöistä.
”Heillä ei ole sairausvakuutusta eikä työttömyysturvaa”, Zegarra kertoo.
Suurinta koronakuolleisuus oli haavoittuvimmassa väestönosissa, kuten Liman esikaupunkialueiden köyhissä perheissä sekä venezuelalaisten pakolaisten ja Amazonin alkuperäiskansojen yhteisöissä.
Rokotukset edistyvät
Moni uskoi, että viruksen voi tappaa nauttimalla suuria määriä alkoholia. Väärät uskomukset aiheuttivatkin lukuisia kuolemia pandemian alkuvaiheessa.
Koronakuolemia on selitetty myös arjen käytännöillä. Kahdella viidestä perulaisesta ei ole jääkaappia, joten he asioivat päivittäin toreilla ostamassa tuoretta ruokaa. Tiheät ihmiskontaktit kiihdyttivät viruksen leviämistä: esimerkiksi pandemian ensimmäisen aallon aikana Limassa tehdyn tutkimuksen mukaan 86 prosenttia toreilla testatuista ihmisistä oli koronapositiivisia.
Moni myös uskoi, että viruksen voi tappaa nauttimalla suuria määriä alkoholia. Väärät uskomukset aiheuttivatkin lukuisia kuolemia pandemian alkuvaiheessa.
Koronarokottamisessa Peru on kuitenkin onnistunut hyvin, Carlos Zegarra muistuttaa.
”Aloitimme rokotukset myöhässä, mutta meidän rokotuskattavuutemme on yksi alueen korkeimmista Chilen ja Uruguayn jälkeen. Tällä hetkellä arviolta 85 prosenttia väestöstä on saanut jo kaksi rokotetta.”
Näkymä tulevaisuuteen
Karina Coronado Chero elää nyt kaksistaan poikansa kanssa. Viime maaliskuusta lähtien he ovat saaneet valtion koronaorvoille myöntämää 50 euron kuukausiavustusta.
Vastaavaa taloudellista apua saa tällä hetkellä arviolta 18 000 perhettä.
Cheron perhettä tukee myös paikallinen vähävaraisten perheiden sosiaalityöhön keskittyvä keskus CEDIF (Centro de Dasarollo Integral de la Familia). CEDIF toimii naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien asioista vastaavan ministeriön alaisuudessa.
CEDIFin perheohjaaja, psykologi Juan Manuel Riofrio käy Cheron perheessä kerran kuukaudessa neuvomassa arjen asioissa, kuten lastenhoidon järjestämisessä.
”Haluaisin perustaa pienen vaatekaupan, koska ompelijan pätkätyöt eivät tuota varmaa tuloa”, Chero sanoo.
Nyt perheohjaajan neuvoilla haaveista yritetään tehdä totta.
Cherolle kotikäynnit ovat tärkeitä, koska hän oppii uusia elämäntaitoja.
”Ne ovat myös terapiaa. Riofrio auttaa minua ratkomaan ongelmia ja katsomaan elämässä eteenpäin.”
Juttua varten on haastateltu myös Sergio Tejada Lindoa, joka johtaa INABIF-ohjelmaa (Programa Integral Nacional para el Bienstar Familiar) naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien ministeriön alaisuudessa.
Lue lisää: Koronan ylikuolleisuus pahin Perussa, mutta Intiassa eniten kuolemia, kertoo WHO:n selvitys
Lue lisää: Koronaturvalliset ruokalähetykset kulkevat mopokyydillä Perussa
