Ruotsin uusi hallitus aikoo korostaa ulkopolitiikassaan aiempaa enemmän lähialueita, kuten Pohjoismaita, Baltiaa ja Eurooppaa. Kehitysyhteistyön painopiste siirtyy monenvälisisistä järjestöistä kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.
Pääministeri Ulf Kristerssonin hallitus painottaa myös kehitysyhteistyön merkitystä laittoman maahanmuuton ehkäisyssä ja siirtolaisten vapaaehtoisten paluumuuttojen edistämisessä.
Ukrainan avustamisen lisääminen mainitaan hallitusohjelmassa erikseen.
Ruotsin uuden hallituksen mielestä kaupalla ja taloudellisen kehityksen edistämisellä on pitkällä aikavälillä entistä keskeisempi rooli kehittyvien maiden köyhyyden vähentämisessä.
Uuden vähemmistöhallituksen muodostavat maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit. Porvariblokin suurin puolue ruotsidemokraatit jäi hallituksen ulkopuolelle, mutta kehitysyhteistyön leikkauksia ajanut puolue pääsi vaikuttamaan merkittävästi hallituksen linjauksiin.
Ruotsin uuden hallituksen mielestä kaupalla ja taloudellisen kehityksen edistämisellä on pitkällä aikavälillä entistä keskeisempi rooli kehittyvien maiden köyhyyden vähentämisessä. Tästä kertoo myös kehitysavun ja ulkomaankauppa-asioiden yhdistäminen yhden ministerin vastuulle. Perinteisesti tehtävät on jaettu Ruotsissa kahdelle ministerille.
Ruotsin kehitysyhteistyöhön käyttämät määrärahat ovat yltäneet viime vuosina yhteen prosenttiin bruttokansantulosta. Uudessa hallitusohjelmassa tätä tavoitetta ei enää mainita, mikä voi käytännössä johtaa kehitysyhteistyövarojen laskuun.
Hallituksen budjettiesityksen mukaan kehitysyhteistyön määrärahat jäädytetään noin 5,1 miljardiin euroon vuodessa seuraavien kolmen vuoden aikana.
Kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet uuden hallituksen päätöstä luopua yhden prosentin tavoitteesta. Järjestöt ovat myös pettyneitä huomion siirtymisestä entistä enemmän Eurooppaan, mikä uhkaa vähentää avun määrää kriisien uhreille muualla maailmassa.
Suomen kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta oli viime vuonna 0,47 prosenttia. Suomi on sitoutunut nostamaan tason YK:n suosittelemalle tasolle eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
