Etiopiaan rakennettiin ajantasainen maarekisteri Suomen tuella. Maan hallintaoikeuksien selkeys parantaa etenkin pienviljelijöiden asemaa.
Benishangul-Gumuz on Etiopian syrjäisimpiä ja vähiten kehittyneitä alueita maan itäosassa.
Osavaltion korkeimman oikeuden tuomari Ghion Fayissa Hora sanoo, että useiden etnisten väestöryhmien asuttamalla alueella suurimpia haasteita ovat etniset kiistat ja maan hallintaan liittyvät konfliktit.
Tyypillisessä riidassa osapuolet kiistelevät, kenellä on oikeus viljellä tai laiduntaa karjaa tietyllä maa-alueella.
”Omistus- ja perintöoikeuksiin sovelletaan islamilaista ja perinteistä lakia, jolloin naiset, nuoret ja muut heikossa asemassa olevat ihmiset usein kärsivät.”
Yli 80 prosenttia oikeuden käsittelemistä tapauksista koskee maaoikeuksia. Tyypillisessä riidassa osapuolet kiistelevät, kenellä on oikeus viljellä tai laiduntaa karjaa tietyllä maa-alueella.
Etiopiassa maan omistaa valtio. Viljelijät saavat kuitenkin palstaansa pitkäaikaisen hallintaoikeuden, joka periytyy heidän lapsilleen. Oikeuden todentavat maarekisterit ovat kuitenkin epätarkkoja ja puutteellisia. Järjestelmä on siksi altis väärinkäytöksille ja kiistoille.
Selkeyttä maan hallintaoikeuksiin
Maan hallintaoikeuksia selkeyttää vuonna 2012 käynnistynyt Suomen ja Etiopian kahdenvälinen kehitysyhteistyöhanke REILA (Responsible and Innovative Land Administration), jossa on kehitetty digitaalinen maarekisteri ja luotu maanmittausinsinöörien valtakunnallinen koulutusjärjestelmä.
Kymmenen vuotta sitten alkaneessa hankkeessa Suomen tuella luotiin maarekisteri kahteen Etiopian osavaltioon. Sittemmin sähköinen järjestelmä on otettu käyttöön koko maassa.
Ajantasaisen maarekisterin luominen on ollut iso urakka, sillä se on vaatinut palstojen ja tonttien rajojen läpikäymistä kaikissa kylissä. Tämä on tehty hankkeessa koulutettujen maanmittausinsinöörien koolle kutsumissa kyläkokouksissa, joissa kukin perhe on voinut osoittaa ilmakuvista hallitsemansa maa-alan.
”Epäselvät tilanteet ja kiistat maa-alojen hallinnasta ovat tavallisia. Siksi maanmittausinsinöörit on koulutettu ratkaisemaan konflikteja”, kehityspolitiikan erityisasiantuntija Sami Frestadius ulkoministeriöstä sanoo. Hän työskentelee Suomen Etiopian-suurlähetystössä.
Vauhtia köyhän alueen kehitykseen
Kyläläisten tiedoilla täydennettyjen ilmakuvien jälkeen kylissä tehdään GPS-mittauksia. Näin saadaan digitaalinen karttapohja, jossa palstojen rajat on merkitty tarkasti.
Sami Frestadius huomauttaa, että maarekisteritietojen siirtyminen pölyttyneistä paperiarkistoista digitaaliseen järjestelmään vauhdittaa köyhän alueen kehitystä monella tapaa.
”Selkeät maaoikeudet edistävät ruokaturvaa ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Perheet pitävät hyvää huolta viljelysmaasta ja istuttavat puita, kun heillä on varmuus käyttöoikeuden säilymisestä vuosikymmenien päähän.”
”Perheet pitävät hyvää huolta viljelysmaasta ja istuttavat puita, kun heillä on varmuus käyttöoikeuden säilymisestä vuosikymmenien päähän.”
– Sami Frestadius
Viljelijät voivat nyt myös saada aiempaa helpommin lainoja vaikkapa kotieläinten hankintaan, kun he voivat todistaa hallintaoikeutensa palstaansa ja käyttää tätä vakuutena pankille.
Digitaalista maarekisteriä hyödynnetään laajasti
REILA-hanke on herättänyt Etiopiassa laajaa kiinnostusta, sillä digitaaliseen järjestelmään kirjataan tarkasti viljelyalueiden ohella myös metsäalueet ja vesistöt.
Sami Frestadius kertoo, että saman digitaalisen alustan ovat ottaneet käyttöönsä monet suuret avunantajat omissa hankkeissaan. Esimerkiksi Maailmanpankki, Saksa, Britannia ja Euroopan unioni hyödyntävät sitä ilmastonmuutoksen torjuntaan, luonnonsuojeluun, verotuksen kehittämiseen ja ruokaturvan parantamiseen liittyvissä hankkeissaan.
Etiopian tavoitteena on ulottaa digitaalinen maarekisteri koko maahan.
”Maanhallintaan liittyvät kysymykset ovat keskeisiä, sillä noin 85 prosenttia maan väestöstä saa elantonsa maataloudesta”, Frestadius muistuttaa.
Maarekisteri helpottaa pakolaisten paluumuuttoa
Etiopiaa koettelee nyt neljä vuotta jatkunut kuivuus, joka on ajanut miljoonia ihmisiä kotiseuduiltaan.
”Maarekisterin avulla pystytään selvittämään väestöliikkeiden mittakaavaa ja varmistamaan edellytykset paluumuutolle tai korvaukset maansa menettäneille”, Sami Frestadius toteaa.
Tuomari Ghion Fayissa Hora sanoo, että uusi maarekisteri helpottaa jatkossa vaikeiden maakiistojen selvittämistä.
Moni riita ratkeaa jo kylätasolla REILA-hankkeen ongelmanratkaisumallilla, joka on kehitetty yhdessä perinteisten ja islamilaisten tuomioistuinten kanssa.
”Tuomarin työssä ymmärtää hyvin turvatun elinympäristön ja elinkeinon tärkeyden. Kun ihmiset voivat rakentaa turvallisesti tulevaisuuttaan ilman pakkosiirtojen tai pakolaisuuden vaaraa, perheet ja yhteisöt voimaantuvat. Samalla edellytykset talouskasvulle moninkertaistuvat”, Hora sanoo.
Lue lisää: Vastuullinen metsäyritys osallistaa paikalliset mukaan työhön
Lue lisää: Naiset hyötyvät eniten, kun vettä saa nyt Nepalissa läheltä
