Terveyspalvelut varmistaisivat, että myös köyhä ja kouluttamaton tyttö kehitysmaassa voisi määrätä kehostaan ja päättää lapsiluvustaan.
Jos nainen haluaa päättää kehostaan ja lapsiluvustaan sekä käyttää nykyaikaista ehkäisyä, hänen kannattaa olla hyvin koulutettu länsimainen, aikuinen nainen. Vähiten päätösvaltaa on kouluttamattomilla, köyhillä ja maaseudulla asuvilla alaikäisillä tytöillä kehitysmaissa, toteaa YK:n väestörahaston UNFPAn tuore raportti.
Raportin mukaan eriarvoisuus ja köyhyys rajoittavat naisten mahdollisuuksia saada seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Länsi- ja Keski-Afrikan maissa vain joka kymmenes avioitunut 15–49-vuotias nainen
Ei-toivotut raskaudet johtavat yhteiskunnissa noidankehään. Teini-ikäinen äiti keskeyttää todennäköisesti koulunsa, ja ilman koulutusta hänen mahdollisuutensa toimeentuloon heikkenevät. Köyhyys vaikeuttaa pääsyä terveyspalveluihin, jolloin tyttö saa lisää ei-toivottuja lapsia.
Naisten työllisyys on kohentunut maissa, joissa parantuneet terveyspalvelut ovat vähentäneet hedelmällisyyttä. Naisten työllisyys parantaa yhteiskuntien talouskehitystä ja vähentää eriarvoisuutta. Heikoin tilanne on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa vain 22 prosenttia naisista on virallisessa palkkatyössä. Naisten hedelmällisyys on alueella maailman korkeinta.
Kehitys kulkee eri maissa eri suuntiin. Esimerkiksi Ruanda, Sierra Leone ja Malawi ovat lisänneet merkittävästi erityisesti köyhimpien naisten terveyspalveluja. Mosambikissa sen sijaan terveyspalveluiden tarjonta on vähentynyt ja eriarvoisuus kasvanut.
Tasa-arvo vaatii jatkuvaa työtä. Maailman talousfoorumin mukaan vuonna 2016 sukupuolten tasa-arvo oli heikentynyt 68 maassa edellisvuoteen verrattuna. Pohjoismaat olivat tasa-arvon mallioppilaita, mutta 20 tasa-arvoisimman maan joukkoon lukeutuivat myös muiden muassa Ruanda, Burundi, Namibia ja Nicaragua.
TEKSTI Minttu-Maaria Partanen
GRAFIIKKA Juho Hiilivirta
