Tupakointi on sitkeä vitsaus köyhissä maissa. Siksi asennekasvatus on aloitettava varhain jo lasten parissa kouluissa.
Joka vuosi kahdeksan miljoonaa ihmistä kuolee tupakoinnin seurauksena.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailman tupakoitsijoista 80 prosenttia elää matalan ja keskitulotason maissa. Joka vuosi kahdeksan miljoonaa ihmistä kuolee tupakoinnin seurauksena.
Suomalainen keuhkoterveyden asiantuntijajärjestö Filha ry aloitti vuonna 2011 ulkoministeriön tuella tupakoinnin vastaisen työn Kirgisiassa. Vuonna 2021 päättyneen hankkeen tavoite oli vähentää sekä tupakan että paikallisen nuuskan nasvayn käyttöä.
”Aloitimme työn käytännössä nollasta, sillä edes paikallisilla terveydenhuollon ammattilaisilla ei ollut tietoa eikä keinoja tukea tupakoitsijoita lopettamisessa”, kertoo hankevastaava Patrick Sandström.
Kirgisia on pieni Keski-Aasian maa, joka sijoittuu Maailmanpankin tilastoissa alemman keskitulotason maiden joukkoon. Kirgisiassa tupakointi on selvästi miesten ja poikien tapa: yli 15-vuotiaista pojista ja miehistä tupakoi yli puolet, kun taas naisista sauhuttelee vain muutama prosentti.
Pitkäjänteisellä asennetyöllä kirgisialaisten tupakointi on lähtenyt viime vuosina laskuun.
Kyläterveyskomiteat vierailevat kodeissa
Filha edistää kansanterveyttä Suomessa ja kansainvälisesti torjumalla keuhkosairauksia ja tuberkuloosia.
Kirgisiassa tupakoinnin vastainen hanke keskittyi ensin pääkaupunki Biškekin ympäristöön mutta laajeni myöhemmin maan pohjois- ja eteläosiin.
”Ennaltaehkäisevä työ on ollut tärkeää, sillä köyhemmissä maissa tupakoinnin lopettaminen voi olla haastavaa. Esimerkiksi korvaustuotteisiin ei ole varaa tai niitä ei ole edes saatavilla”, Sandström huomauttaa.
Filhan hankkeessa on koulutettu paikallisia kouluttajia ja siten juurrutettu osaamista suoraan paikallisille. Työtä on linjannut tupakoinnin torjuntaa määrittelevä WHO:n tupakkapuitesopimus (FCTC) vuodelta 2005. Sopimus koskee muiden muassa tupakkatuotteiden mainontaa ja myyntiä, pakkausmerkintöjä, laitonta kauppaa, ympäristön tupakansavulle altistumista ja verotusta.
Maaseudulla valistustyössä ovat keskeisessä asemassa kyläterveyskomiteat, joiden jäsenet käyvät ihmisten kodeissa kertomassa tupakoinnin haitoista. Lisäksi on ollut tärkeää kouluttaa opettajia, jotta tietoa saadaan jo koululaisille.
Kirgisiassa on tupakointia rajoittavaa lainsäädäntöä, mutta siitä ei tiedetä juurikaan käytännössä. Filhan hankkeessa onkin lisätty lain tunnettavuutta.
Tupakka tuottaa tuloa viljelijöille
Kirgisiassa ei ole savuketeollisuutta, mutta maaseudulla yksi tulonlähde on tupakan pienviljely nasvayn valmistusta varten. Nasvayn vaikutusten arvioidaan olevan Suomessa käytettyä nuuskaa haitallisempia.
Filhan projektisuunnittelijan Mikko Vauhkosen mukaan maatalousvaltaisessa Kirgisiassa nasvayn käyttöön puuttuminen on kuitenkin poliittisesti vaikeampaa kuin tupakanpolton vastainen työ.
Tupakkaviljelmistä luopuminen tarkoittaisi pienviljelijöille toimeentulon vaarantumista.
”WHO:n tupakkapuitesopimuksen yksi tavoite on, että valtio tukisi tupakanviljelijöitä siirtymisessä muuhun tuotteeseen tai elinkeinoon, mutta tämä ei ole vielä käytäntöä Kirgisiassa”, Vauhkonen kertoo.
Tupakointi on merkittävä kansaterveydellinen ongelma myös muissa Keski-Aasian maissa. Filhan hankkeessa onkin rakennettu tupakoinnin vastaisen työn verkostoa koko alueelle. Tavoite on, että Kirgisiassa kertyneitä oppeja hyödynnetään jatkossa myös naapurimaissa.
Lue lisää: Naiset hyötyvät eniten, kun vettä saa nyt Nepalissa läheltä
Lue lisää: Sotarikokset, kansanmurha ja rikokset ihmisyyttä vastaan vaativat puolueetonta tutkintaa
