El Salvadorin presidentin kovat otteet rikollisjengejä ja huumekauppiaita vastaan ovat nostaneet ”rautanyrkkipolitiikan” suosiota myös naapurimaissa.
Demokratia on heikentynyt Latinalaisessa Amerikassa jo vuosikymmenen ajan, kerrotaan tuoreessa Latinobarómetro-tutkimuksessa.
Suuri osa kyselyyn vastanneista latinalaisamerikkalaisista on turhautunut vaaleilla valittujen poliitikkojen heikkoon kykyyn tuottaa hyvinvointia ja palveluita kansalaisille. Kyselyyn vastanneet eivät enää juuri välitä siitä, millainen oman maan hallintomuoto on.
Latinalaisessa Amerikassa kasvaa turhautuminen vaaleilla valittujen poliitikkojen heikkoon kykyyn tuottaa hyvinvointia ja palveluita kansalaisille.
Ennätykselliset 54 prosenttia vastaajista hyväksyi väitteen, jonka mukaan ”ei ole väliä, jos ei-demokraattinen hallitus ottaisi vallan, kunhan se ratkaisisi ongelmat”. Väitteen kanssa samaa mieltä olevien osuus on noussut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin se oli 45 prosenttia.
Etenkin nuorilta tuntuu kadonneen usko demokratian voimaan. Nuorimmassa, 16-25-vuotiaiden vastaajien ryhmässä vain 43 prosenttia piti demokratiaa parhaimpana hallitusmuotona, kun yli 60-vuotiaista sitä kannatti 55 prosenttia. Nuorista viidesosa ilmoitti kannattavansa autoritarismia.
Bukele on suosituin johtaja
Tutkimuksesta käy ilmi, miten autoritarismia kohti ajautuvasta El Salvadorista on tullut monelle latinalaisamerikkalaiselle esikuva onnistuneesta ei-demokraattisesta hallintomuodosta.
Vuonna 2019 El Salvadorin presidentiksi valittu, lippalakistaan tunnettu populisti Nayib Bukele on herättänyt ulkomailla ihmetystä muun muassa ottamalla bitcoinin maan viralliseksi valuutaksi.
Bukele on kuitenkin saanut vähennettyä maassa rehottanutta jengiväkivaltaa ja huumekauppaa merkittävästi. Vuonna 2022 hän aloitti suuret – ja melko summittaiset – joukkopidätykset, joiden seurauksena yli 72 000 ihmistä on vangittu.
Vaikka Bukelen hallintoa on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista ja salaisista neuvotteluista katujengien kanssa, monet latinalaisamerikkalaiset poliitikot ovat vaatineet vastaavia toimia omissa maissaan.
Samaa näyttäisi toivovan moni muukin, sillä Latinobarómetron kyselyssä peräti 46 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että tällainen ”rautanyrkillä hallitseminen” on sopivaa. Bukelemaisia otteita vastusti kuitenkin vielä enemmistö eli 51 prosenttia vastaajista.
Nayib Bukelen suosio näkyy kenties voimakkaimmin kysymyksessä, jossa pyydettiin laittamaan paremmuusjärjestykseen 17 eri johtajaa, joiden joukossa olivat muun muassa paavi Franciscus ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky. Selkeäksi ykköseksi nousi Bukele.
Entisissä diktatuurimaissa vastustetaan autoritarismia
Kyselyssä nähtiin myös demokratian kannalta myönteisiä tuloksia.
Esimerkiksi valtansa vakiinnuttaneiden diktaattorien kannatus jäi kovin alhaiseksi. Yli kymmenen vuotta vallassa olleet Venezuelan Nicolás Maduro ja Nicaraguan Daniel Ortega olivat kyselyn kaksi epäsuosituinta johtajaa.
Jotkut vastaukset tuntuivat olevan ristiriidassa rautanyrkkimäistä hallintoa myötäilevien mielipiteiden kanssa. Esimerkiksi vain 17 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan ”autoritaarinen hallitus voi joskus olla parempi kuin demokraattinen hallitus”. Tulos osuu historiallisen vaihteluvälin, 12-19 prosentin, sisälle.
Latinalaisen Amerikan maiden välillä oli suuria eroja. Demokratian kannatus ja autoritaarisuuden vastustaminen oli suurinta Argentiinassa, Chilessä ja Uruguayssa, joiden kansalaisilla on synkkiä kokemuksia 1970- ja 1980-luvun sotilasdiktatuureista. Demokratian kannatus oli puolestaan heikointa Hondurasissa ja Guatemalassa, jotka ovat El Salvadorin naapurimaita Keski-Amerikassa.
Vuosittaista Latinobarómetro-kyselyä varten haastateltiin noin 20 000 ihmistä 18 maassa.
