Hanne-Mari Tarvonen

Zimbabwelaisnuoret toivovat tulevaisuudeltaan töitä ja taloudellista turvaa

Zimbabwelaiset jättivät Robert Mugaben lähes 40 vuotta kestäneen valtakauden toiveikkaina taakseen kuusi vuotta sitten. Odotukset muutoksesta ovat sen jälkeen ohentuneet. Hararessa asuva toimittaja Hanne-Mari Tarvonen tapasi zimbabwelaisia opiskelijoita ja tutustui heidän arkeensa ja ajatuksiinsa tulevaisuudesta.

Faith Mawanda, Simbarashe Nyamasi ja Nyasha Ngandu ovat zimbabwelaisia opiskelijoita. Mawanda ja Nyamasi asuvat Chitungwizassa, pääkaupunki Hararen kylkeen 1980-luvulla kasvaneessa kaupungissa, jonka lempinimi on Chi Town. Ngandun kotitalo puolestaan sijaitsee Hararen keskiluokkaisella Kamfinsan alueella.

Opiskelijan arkea leimaavat toimeentulohuolet ja jatkuvat sähkökatkot. Työllistyminen kotimaassa olisi opiskelijoiden toiveissa, mutta he ovat valmiita muuttamaan ulkomaille, jos työllisyystilanne Zimbabwessa ei kohene.

Ehkä sitten Etelä-Afrikkaan

Faith Mawanda, 22, opiskelee neljättä vuotta sairaanhoitoa Zimbabwen yliopistossa Hararessa. Hänen tavoitteensa on valmistua vuoden kuluessa.

Mawanda asuu äitinsä sekä 15- ja 18-vuotiaiden siskojensa kanssa parinkymmenen kilometrin päässä Chitungwizan kaupungin laitamilla kahden huoneen talossa. Kauniisti hoidetulla pihamaalla kasvaa avokado- ja mangopuita sekä vihanneksia. Perheellä on myös kanoja.

Mawanda herää joka aamu ennen viittä, jotta hän ehtisi puoli kuudeksi ainoaan läheltä lähtevään paikallisbussiin. Chitungwizan pääbussiaukiolla Mawanda vaihtaa Hararen keskustaan vievään bussiin, minkä jälkeen hän vielä kävelee puoli tuntia Parirenyatwan sairaalaan. Perillä Mawanda on kello kahdeksan.

Iltapäivällä kotimatka saattaa kestää vieläkin kauemmin.

Mawandan perhe asui aiemmin maaseudulla. Kun Mawanda oli 12-vuotias, hänen äitinsä päätti muuttaa kaupunkiin, jotta lapset voisivat käydä koulua. Äiti pelkäsi, että maaseudulla tytöt olisi naitettu ennen 16 vuoden ikää.

”Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen haluan ehkä opiskella lisää – joko tehdä tutkimusta tai suorittaa maisterin tutkinnon.”

Mawandan perhe on köyhä, eivätkä hänen yliopisto-opintonsa olisi toteutuneet ilman kansainvälisen Rokpa-järjestön tukea. Mawanda valittiin aikoinaan 25 vähävaraisen opiskelijan ohjelmaan, joka kustansi hänen kolmen ensimmäisen opiskeluvuotensa lukukausimaksut. Nyt järjestön saama rahoitus on tyrehtynyt, eikä sillä ole enää mahdollisuuksia tukea opiskelijoita.

Mawandan opinnot maksavat vuodessa noin 1 500 Yhdysvaltain dollaria. Perhe yrittääkin säästä rahaa, jotta hän saisi suoritettua opintonsa loppuun. Äidin sisko ja veli auttavat toisinaan. Kun viralliset tukimuodot puuttuvat, perheen apu on tärkeää.

”Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen haluan ehkä opiskella lisää – joko tehdä tutkimusta tai suorittaa maisterin tutkinnon.”

Nyt opintoihin kuuluvat kliinisen hoitotyön kurssit eivät sisällä riittävästi käytännön harjoittelua. Lisäksi opetussairaalan olosuhteissa on puutteita, Mawanda sanoo.

Hän näkee tulevaisuutensa ulkomailla: Zimbabwessa julkisessa sairaalassa työskentelevän sairaanhoitajan kuukausiansio on keskimäärin 80 dollaria ja rajan takana Etelä-Afrikassa noin 1 500 dollaria. Zimbabwessa palkka maksetaan maan omalla epävakaalla dollarilla, mikä entisestään heikentää tilannetta.

”Toki haluaisin asua kotimaassani, jos vain löytäisin kunnollisen työn.”

Yhteisön tuella yhteisön puolesta

Myös Simbarashe Nyamasi, 25, asuu Chitungwizan kaupungissa, vaikkakin omillaan pienehkössä huoneessa. Hän opiskelee politiikkaa ja julkishallintoa Midlandsin valtionyliopistossa Gwerun kaupungissa keskisessä Zimbabwessa.

Nyamasi on juuri suorittanut harjoittelujaksonsa Greatside Collegessa Hararessa ja pitää taukoa opiskelusta.

Taloudellisesti Nyamasin tilannetta helpottaa se, että hän asuu ystävänsä perheen omistamassa talossa eikä hänen tarvitse maksaa Chitungwizassa asumisestaan vuokraa. Sähkö, vesi ja ruoka kuitenkin maksavat, kuten myös opiskelu ja asuminen Gwerussa.

Faith Mawandan tavoin Nyamasi on saanut opintoihinsa tukea Rokpa-järjestöltä, mutta jatkorahoitusta ei ole nyt luvassa. Siksi hän etsii töitä.

”Työmahdollisuuksia ei juuri ole, joten valmistumisen jälkeen monet nuoret jäävät asumaan vanhempiensa luokse.”

Simbarashi Nyamasi istuu kotitalonsa edustalla sivuttain kameraan selkä ikkunaa päin, kuvan taustalla ovi, joka johtaa sisälle.
Simbarashe Nyamasi opiskelee politiikkaa, jotta voisi muuttaa kotimaassaan vallitsevaa järjestelmää. Kuva: Hanne-Mari Tarvonen

Nyamasi opiskelee politiikkaa, koska hän haluaa muuttaa kotimaassaan vallitsevaa järjestelmää. Julkinen terveydenhuolto on rapautunut, ihmisoikeustilanne heikentynyt ja korruptio yleistä.

Nyamasin mukaan poliittisen järjestelmän ymmärtämiseksi on tärkeää perehtyä myös oikeustieteeseen. Hänen mielestään Zimbabwessa ei pelkällä tietotaidolla saavuta hyvää elämää.

”Työmahdollisuuksia ei juuri ole, joten valmistumisen jälkeen monet nuoret jäävät asumaan vanhempiensa luokse.”

Jos Nyamasi ei löydä työtä Zimbabwesta, hän on valmis harkitsemaan ulkomaille muuttoa hankkiakseen lisäkoulutusta ja kartuttaakseen kokemusta.

”Mutta palaisin takaisin Zimbabween, haluan elää täällä. Yhteisöni on auttanut minua, ja minä puolestani haluan auttaa edes muutamia ihmisiä, jotta heillä olisi mahdollisuus edetä vähävaraisilta alueilta eteenpäin elämässään.”

Haaveissa oma yritys

Nyasha Ngandu, 22, opiskelee neljättä vuotta henkilöstöhallintoa Zimbabwen yliopistossa.

”Nuorten työllistyminen on haastavaa, koska monet työnantajat suosivat kokeneita työntekijöitä.”

”Henkilöstö voi olla organisaatiossa erinomainen kilpailuetu. Jos perustan tulevaisuudessa yrityksen, haluan tuntea henkilökuntani osaamisen sekä heidän vahvuutensa.”

Nyasha Ngandu hymyilee kameralle taustanaan punatiilimuuri ja puita.

Nyasha Ngandu haluaa perustaa henkilöstöalan konsulttiyrityksen ja työskennellä myös ulkomailla. Kuva: Hanne-Mari Tarvonen

Ngandun koti sijaitsee Hararessa keskiluokkaisella Kamfinsan alueella. Talossa asuu Ngandun vanhempien ja kahden sisaruksen lisäksi muutama sukulainen lapsineen. Ngandun vanhemmat ovat huolehtineet hänen lukukausimaksuistaan. Isä myös kuljettaa tytärtään yliopistolle ja takaisin kotiin.

”Zimbabwessa nuorten on turvauduttava vanhempiensa tai muun perheen tukeen, koska heidän on vaikea löytää kunnollisia töitä”, Ngandu sanoo.

”Nuorten työllistyminen on haastavaa, koska monet työnantajat suosivat kokeneita työntekijöitä. He myös palkkaavat todennäköisimmin perheellisiä työntekijöitä: he ajattelevat, että lasten vanhemmat tarvitsevat enemmän työtä kuin nuoret.”

Ngandu itse toivoo tulevaisuudessa työllistyvänsä omassa konsulttiyrityksessä. Hän haluaa työskennellä ensin Zimbabwessa ja myöhemmin ulkomailla, mahdollisesti Afrikan mantereen ulkopuolella.

”Haluan hankkia työkokemusta ja verkostoitua mahdollisimman paljon.”


Itsevaltiuden perintö jatkuu

Zimbabwe sijaitsee eteläisessä Afrikassa. Se itsenäistyi vuonna 1980. Britannian entisen siirtomaan talous perustui maatalouteen, ja Zimbabwea pidettiinkin Afrikan vilja-aittana.

Itsenäistymisestä lähtien Zimbabwea on hallinnut yksi puolue eli African National Union Patriotic Front (ZANU-PF). Vuonna 2017 puolue syrjäytti maan pitkäaikaisen itsevaltaisen presidentin Robert Mugaben.

ZANU-PF voitti järjestelyiltään kyseenalaistetut presidentin- ja parlamenttivaalit elokuussa 2023 ja jatkaa vallassa.

Mugaben tilalle nousi aiemmin hänen oikeana kätenään toiminut armeijan entinen kenraali Emmerson Mnangagwa. Kymmenet tuhannet ihmiset juhlivat kaduilla poikkeuksellisen rauhallista vallanvaihtoa. Mugabea syytettiin maan talouden kurimuksesta. Hän itse selitti ongelmia länsimaiden asettamilla talouspakotteilla.

ZANU-PF voitti järjestelyiltään kyseenalaistetut presidentin- ja parlamenttivaalit elokuussa 2023 ja jatkaa vallassa.

ITSENÄISTYMISEN jälkeen Zimbabwessa ei ole kattavasti panostettu infrastruktuurin, peruspalveluiden eikä koulutuksen kehittämiseen. Vuoden 2008 hyperinflaation jälkeen maassa otettiin käyttöön Yhdysvaltain dollari.

Viime aikoina Zimbabwen talous on kohentunut, mutta heikko hallinto ja korruptio luovat yhä epävakautta. Noin 85 prosenttia zimbabwelaisista työskentelee epävirallisilla työmarkkinoilla. Harmaa talous muodostaakin noin 40 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Zimbabwessa asuu vajaat 16 miljoonaa ihmistä. Maastamuutto kiihtyi erityisesti 2000-luvun taitteen maareformin jälkeen, kun sadat tuhannet zimbabwelaiset muuttivat maasta etenkin naapurimaahan Etelä-Afrikkaan. Zimbabwelaisia asuu myös Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Ulkomailla asuvien zimbabwelaisten kotimaahansa lähettämät rahat kattavat noin kymmenyksen maan bruttokansantuotteesta.

Viennissä maataloustuotteet ovat vaihtuneet kaivannaisiin. Virallisesti Zimbabwen viennistä noin 32 prosenttia muodostuu kullasta, kun taas timantin ja platinan osuus on muutama prosentti. Useat raportit kuitenkin vahvistavat, että maasta viedään kuukausittain kultaa ja timantteja epävirallisesti miljoonien dollarien arvosta.

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje