Sovittelua Mekongin vedestä

Yli 4300 kilometriä pitkä Mekongjoki saa alkunsa Tiibetin ylängöltä ja kiemurtelee Kiinan, Myanmarin, Laosin, Thaimaan, Kambodzhan ja Vietnamin läpi. Joen lajisto on yksi maailman rikkaimmista ja joesta saatava kala vastaa jopa 80 prosentista alueen köyhimpien asukkaiden proteiinintarpeesta.

Kaakkois-Aasian maiden talous kasvaa nopeasti, sähkönkulutus lisääntyy jopa 10 prosenttia vuosittain. Vesivoima on tärkeä sähköntuotantomuoto etenkin Kiinalle ja Laosille. Jokialueelle on noussut kymmeniä suuria vesipatoja, ja suunnitteilla on vielä 100 uutta patoa. Sähköntuotannon ohella padot muuttavat joen virtaamaa ja heikentävät alavirran kalastussaaliita. Sen vuoksi vesivoiman rakentaminen hiertää maiden suhteita.

Suomi tuki 2008–2014 alueellista Mekongin jokikomissiota pitkään. Komissio edistää maiden välistä neuvottelua Mekongin vesivarojen käytöstä tutkimusten ja vaikutusten arviointien avulla. Suomi tuki 2010 Mekongin pääuoman patojen vaikutusten arviointia, joka ensimmäisen kerran veti yhteen patojen vaikutukset ja antoi Mekongin maille vaihtoehtoja pääuoman kehittämiselle. Tieto on auttanut maita neuvottelemaan patojen rakentamisesta ja haittojen vähentämisestä elintärkeälle kalastukselle.

Kuva: Marko Keskinen, grafiikka: Juho Hiilivirta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *