Yhteiskuntien sulkeminen voi uhata lasten hyvinvointia enemmän kuin koronaviruksen aiheuttama tauti, arvioi hätäavun asiantuntija Kirsi Haru Suomen UNICEFistä.
Koronaviruksen aiheuttamaa covid-19:ää luonnehditaan demokraattiseksi taudiksi, sillä siihen voi sairastua kuka tahansa. Viruksen leviämistä rajoittavat toimet, kuten ulkonaliikkumiskielto ja koulujen sulkeminen, osuvat kuitenkin kipeimmin köyhiin ihmisiin, etenkin lapsiin.
”Rajoitustoimet iskevät lapsiin pahemmin kuin itse virus, vaikka yksittäiset lapsetkin voivat sairastua vakavasti”, tiivistää Suomen UNICEFin hätäavun asiantuntija Kirsi Haru.
Erityisen haavoittuvia ovat lapset, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä, laitoksissa, pakolaisleireillä tai konfliktialueilla tai ovat vammaisia.
”Tavallisesti isovanhemmat, koulut ja kylät muodostavat lapsen turvaverkon. Nyt se katoaa, kun yhteiskunta suljetaan. Lapset jäävät oman onnensa nojaan.”
Koronapandemian takia arviolta puolitoista miljardia lasta ei ole saanut lähiopetusta koulussa, ja vain murto-osalla heistä on ollut mahdollisuus sujuvaan etäopetukseen. Mitä kauemmin lapsi on poissa koulusta, sitä todennäköisemmin se keskeytyy kokonaan, Haru sanoo.
”Kaikkein haavoittuvimpia ovat lapset, joiden perheissä eletään kädestä suuhun, ja nyt rajoitustoimet vievät vähäisenkin työn. On turha murehtia koronasta, jos nälkä vie.”
Jos ei ole työtä eikä rahaa, hyväksikäytön ja lapsiavioliittojen riski kasvaa. Haru korostaakin koulun merkitystä köyhyyden vähentämisessä: opetuksen lisäksi moni lapsi saa koulussa päivän ainoan aterian.
”Juuri ruoka kannustaa useita perheitä lähettämään lapsensa kouluun.”
KORONAPANDEMIAN VAIKUTUKSET lapsiin näkyvät tulevina vuosina. Talouskasvun lasku prosenttiyksiköllä lisää äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrää arviolta 14–22 miljoonalla. Terveyspalveluihin riittää entistäkin vähemmän rahaa.
Jo nyt kymmenissä tuhkarokosta kärsivissä maissa lasten rokotukset on lopetettu rajoitustoimien takia.
Jo nyt kymmenissä tuhkarokosta kärsivissä maissa lasten rokotukset on lopetettu rajoitustoimien takia.
”Uhkana on, että helposti ja edullisesti ehkäistäviin sairauksiin kuolee lopulta enemmän lapsia kuin itse koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.”
Eri yhteisöissä on kehitetty keinoja valistaa koronaviruksesta. Esimerkiksi Etelä-Sudanin kylissä ja pakolaisleireillä tuhannet koulutetut työntekijät ovat tiedottaneet megafoneilla taudista ja siltä suojautumisesta.
Paikallinen sitkeys ja kekseliäisyys eivät kuitenkaan riitä, vaan köyhät maat tarvitsevat kansainvälistä tukea, Haru sanoo.
”Maailma on pandemian edessä yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Vaikka virus kitkettäisiin omasta maasta, se palaa muualta takaisin. Siksi köyhiä maita on tuettava nykyistä enemmän.”
TEKSTI JUHO PAAVOLA
KUVA RAJANISH KAKADE/AP/LEHTIKUVA
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
