Vaihtoehtoja muoville tulisi etsiä vanhoista perinteistä ja uusista innovaatioista, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n Anna Soirinsuo.
Maailman merissä kelluu noin 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Maalla määrä on moninkertainen. Se on paljon, kun muovia on valmistettu teollisesti vasta 80 vuotta.
”Muovi hajoaa noin 300–600 vuodessa. Jos jätteen eksponentiaalinen kasvu ei taitu, käy huonosti”, sanoo Suomen WWF:n meriensuojelusta vastaava johtaja Anna Soirinsuo.
MUOVISTA SUURIN osa kulutetaan Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Etenkin kehittyvissä maissa keskiluokka kasvaa ja kuluttaa entistä enemmän. Kehityssuunta on kuitenkin globaali.
”Monissa maissa muovin kulutus vastaa vauraiden länsimaiden nykytasoa. Jätehuolto sitä vastoin on kuin länsimaissa 1950-luvulla.”
”Monissa maissa muovin kulutus vastaa vauraiden länsimaiden nykytasoa. Jätehuolto sitä vastoin on kuin länsimaissa 1950-luvulla.”
Koronapandemia on lisännyt muovinkulutusta entisestään, kun tautia torjutaan muovisilla kasvosuojaimilla ja käsineillä. Noutoruokailussa suositaan muovipakkauksia.
Suuri osa Suomessakin käytettävästä muovista tulee maista, joissa muovijäte on ympäristöongelma. Kertakäyttömuovin osuus jätteestä on lähes 50 prosenttia, Soirinsuo sanoo.
”Kertakäyttötuotteiden vähentämisellä, järkevällä pakkaussuunnittelulla ja panttijärjestelmillä muovin tarvetta voitaisiin vähentää kymmeniä prosentteja.”
Soirinsuon mukaan kertakäyttömuovi on perusteltua terveydenhuollossa ja elintarviketeollisuudessa. Muuten siitä tulisi päästä eroon.
”Muoviongelma on ratkaistava maalla, sillä merestä muovia ei saada enää takaisin.”
Kehittyviä maita tulisikin auttaa vähentämään muovinkäyttöä, rakentamaan jätehuoltoa ja kehittämään muoville vaihtoehtoja. Esimerkiksi Afrikan, Aasian ja Tyynenmeren maiden muovipussikiellot ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi.
”Kieltojen ohessa muoville on tarjottava toimivia ja edullisia vaihtoehtoja. Paperipussi ei ole köyhälle vaihtoehto, jos se on kallis ja hajoaa helposti.”
Materiaalina muovi on kuitenkin verrattain uusi ja siksi usein korvattavissa.
”Thaimaassa ja Vietnamissa monet kauppiaat ovat hylänneet muovin ja pakkaavat hedelmät tai noutoruoan banaaninlehtiin. Perinteen elvyttäminen on nopea ja tehokas tapa toimia”, Soirinsuo sanoo.
TEKSTI JUHO PAAVOLA / KUVA LILLIAN SUWANRUMPHA/AFP/LEHTIKUVA
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
