Monet köyhät maat saavat odottaa koronarokotetta vielä pitkään.
Monta toimivaa koronarokotetta on kyetty valmistamaan ennätyksellisen nopeassa ajassa. Köyhiä maita se ei vielä kuitenkaan merkittävästi hyödytä.
”Rikkaat maat ovat varanneet rokotteista yli puolet, vaikka niissä asuu vain 15 prosenttia maailman väestöstä”, sanoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen toiminnanjohtaja Linda Konate.
Pandemiassa rokote pitäisi olla mahdollinen kaikille.
”Asiaan liittyy sekä inhimillinen että taudinhallinnan näkökulma. Niin kauan kuin riittävä rokotekattavuus ei toteudu kaikkialla, virus jatkaa kiertoaan ja muuttumistaan.”
”Toivoisimme lisää läpinäkyvyyttä. Rokotevalmistajat sanovat, että ne eivät tee pandemialla voittoa, mutta olemme vain heidän sanansa varassa.”
Konaten mukaan maailma uhkaa jakautua rikkaisiin voittajiin ja köyhiin häviäjiin. Kansallinen rokotteen tavoittelu ohittaa yhteisvastuullisen kansanterveysnäkökulman. Esimerkiksi Britannia ja Kanada ovat varanneet rokotteita yli omien kansalaistensa tarpeen.
Toistaiseksi köyhimmät valtiot ovat saaneet rokotteita lähinnä kansainvälisen COWAX-ohjelman kautta. Myös Kiina on tarjonnut rokotettaan kehittyville maille.
TOINEN ONGELMA on lääkejättien voitontavoittelu ja rokotteen hinta. Euroopan unioni on kyennyt neuvottelemaan ruotsalaisbrittiläisen lääkevalmistajan AstraZenecan rokotteen annoshinnan noin kolmeen Yhdysvaltain dollariin, kun taas Uganda maksaa siitä seitsemän dollaria. Köyhille maille nykyiset noin 5–30 dollarin hintaiset rokoteannokset ovat liian kalliita.
Linda Konaten mielestä tilanne ei ole reilu eikä pandemian hallinnan kannalta järkevä. Lääketehtaiden pitäisikin myydä rokotetta omakustannehintaan, jotta mahdollisimman moni saisi rokotteen mahdollisimman nopeasti.
”Toivoisimme lisää läpinäkyvyyttä. Rokotevalmistajat sanovat, että ne eivät tee pandemialla voittoa, mutta olemme vain heidän sanansa varassa.”
Yksi ratkaisu olisi purkaa rokotteiden patentteja tilapäisesti tai ainakin varmistaa, etteivät ne estä tuotannon laajentamista. Hinta maltillistuisi, ja nykyistä useampi lääketehdas voisi valmistaa rokotteita lisenssillä.
”Saatavilla olevat rokotteet pitää jakaa nykyistä tasapuolisemmin ja varmistaa etenkin terveydenhoitohenkilöstön ja riskiryhmien rokotus kaikkialla maailmassa”, Konate sanoo.
Rokotteita ei olisi ilman suuria lääkevalmistajia. Silti niiden patenteista ja myyntihinnasta on nykytilanteessa perusteltua keskustella.
”Pandemian alkuvaiheessa tiedeyhteisö jakoi tietoa koronaviruksesta avoimesti, mitä myös lääkeyhtiöt hyödynsivät. Valtiot ovat myös tukeneet rokotteiden tutkimusta, valmistusta ja hankintaa verovaroilla. Siksi patenttisuojaa tai hinnoittelua ei voi nyt perustella tavanomaisella yrittämisen riskillä”, Konate muistuttaa.
TEKSTI JUHO PAAVOLA KUVA FRANCOIS LOS PESTI/AFP/LK
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Koronarokotteen tehosteaineen valmistusta brittiläisen lääkeyhtiön GlaxoSmithKlinen tehtaalla Ranskassa joulukuussa 2020.
