Koronaviruspandemia on sulkenut kaupunkeja ja jättänyt vanhemmat yksin huolehtimaan omasta ja lastensa hyvinvoinnista. Monilla henkinen kestävyys on koetuksella, ja he kaipaavat apua, kirjoittavat Ifeanyi Nsofor ja Shubha Nagesh.
Kaupunkien koronasulut ovat kuormittaneet erityisesti vanhempia, jotka ovat joutuneet tasapainoilemaan työn, oman elämän sekä lastensa ja omien vanhempiensa hoidon välillä. Heidän on täytynyt huolehtia lastensa kotikoulusta tai virtuaaliopetuksesta sekä hallita koronavirustartuntoja kotipiirissään, kun yhteiskunnan tukipalvelut ovat poistuneet.
Siksi yhdysvaltalaisen C. S. Mottin lastensairaalan valtakunnallisen lasten terveyskyselyn tulokset viime vuodelta eivät yllätä. Kyselyssä vanhempia pyydettiin arvioimaan asioita, jotka huolettivat heitä alle 18-vuotiaiden lastensa terveydessä.
Tärkeimmät huolenaiheet olivat suuruusjärjestyksessä: sosiaalisen median ja ylipäätään älypuhelimen liiallinen käyttö (72%), kiusaaminen ja verkkokiusaaminen (62%), verkon turvallisuus (62%), epäterveellinen ruoka (59%), masennus ja itsemurhat (54%), liikunnan puute (54%), stressi ja ahdistus (54%), tupakointi ja sähkötupakointi (52%), alkoholin tai huumeiden käyttö (50%) ja koronavirus (48%).
Vanhempia huolettaa lastensa elämäntavan muutokset ja pandemian vaikutus mielenterveyteen.
Kyselyn tulokset osoittavat, että eniten vanhempia huolettaa lastensa elämäntavan muutokset ja pandemian vaikutus mielenterveyteen.
GLOBAALISTA ETELÄSTÄ on vähän vastaavia tutkimuksia. Kiinalaisen tutkimuksen mukaan vanhempien yksilönä ja ryhmänä kokema stressi välittyi tapaan, jolla koronakaranteeni vaikutti lasten tunteisiin ja käyttäytymiseen. Ryhmästressin vaikutus oli suurempi kuin yksilöllisen stressin.
Kehnoimmin karanteenia sietäneet vanhemmat olivat myös stressaantuneimpia. Tämä puolestaan lisäsi lasten ongelmia.
Singaporelainen tutkimus selvitti työn ja perheen tasapainoa, perheiden saamaa sosiaalista tukea sekä niiden yhteyksiä vanhempien kokemaan stressiin. Tutkimus paljasti, että yhteiskunnan sulkeminen voi rapauttaa vanhemmuutta ja parisuhteen sopuisuutta. Haitta oli erityisen suuri vanhemmilla, joilla työn ja perheen välinen tasapaino oli heikko ja sosiaalinen tuki vähäistä.
Mielenterveyden indikaattorien sekä lasten ja vanhempien välisten konfliktien ja läheisyyden välillä on selviä yhteyksiä. Lapsistaan huolestuneet vanhemmat reagoivat hanakasti vihjeisiin, jotka kielivät näiden ahdingosta. He kannustavat lapsia ilmaisemaan mielipiteensä, tarjoavat tukea ja hyväksyvät näiden ratkaisut.
Aiempien tutkimusten perusteella pandemiassa ja vastaavissa tilanteissa parhaiten selviävät perheet, jotka pitävät vaikeina aikoina yhtä.
Kun Intiassa yhteiskunta suljettiin ilman ennakkovaroitusta, monet ydinperheet muuttivat taloudellisista syistä suurkaupungeista pikkukaupunkeihin. Työttömyys, vaikeudet järjestää lapsille verkko-opetusta sekä terveyspalveluiden ja joukkoliikenteen pysäyttäminen saivat heidät palaamaan laajennetun perheen tarjoamaan tukiverkostoon.
Nigeriassa yhteiskunnan sulkeminen on vaikuttanut eniten pienituloisiin, epävirallisella sektorilla työskenteleviin ihmisiin ja siten myös heidän kykyynsä toimia vanhempana. Useimmilla heistä ei ole pankkitiliä eikä säästöjä. Kaikkiaan 65 prosenttia Nigerian taloudesta toimii epävirallisella sektorilla.
PANDEMIOIDEN VAIKUTUSTA lasten ja heidän perheidensä mielenterveyteen tulee tarkastella omana ilmiönään. Haittoja voidaan vähentää esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
Sulkutilanteissa perheiden on saatava nykyistä parempaa psykososiaalista tukea. Nyt kun maailmaa pyyhkii pandemian toinen aalto, perheet kamppailevat yhä C. S. Mottin lastensairaalan kyselyssä havaittujen ongelmien kanssa.
Emotionaalista ja mielenterveystukea on tarjottava erityisesti köyhissä yhteisöissä asuville perheille, joilla ei ole verkkoyhteyttä.
Hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja kansanterveysviranomaisten tulee lähettää sosiaalityöntekijöitä perheisiin auttamaan niitä kestämään sulkujen mielenterveysvaikutukset. Emotionaalista ja mielenterveystukea on tarjottava erityisesti köyhissä yhteisöissä asuville perheille, joilla ei ole verkkoyhteyttä.
Esimerkiksi Keralan osavaltiossa Intiassa on alkanut mielenterveyshanke (The Mental Health Action Trust), joka tarjoaa paikallisyhteisöille mielenterveyspalveluita. Toimintaa pyörittää yli tuhat vapaaehtoista.
Teknologian avulla vanhemmille ja lapsille voidaan tarjota etätukea. Kun perheet saavat tietoa yhteiskunnan sulkemisen vaikutuksista, ne voivat paremmin varautua tuleviin hankaluuksiin.
Esimerkiksi Nigerian suurin mielenterveystukea tarjoava järjestö Mental Aware Nigeria Initiative hyödyntää sosiaalista mediaa. Project covid-19 -järjestö puolestaan tarjoaa mielenterveysarvioita ja yhteyksiä terapeutteihin. Lisäksi se järjestää kerran kuukaudessa virtuaalisen keskustelukahvilan, jossa yhdessä kehitetään selviytymistaitoja ja harjoitellaan eristyspäiväkirjan kirjoittamista.
Globaalissa etelässä on vain harvoja vastaavia järjestöjä. Valtioiden, kansainvälisten avunantajien ja yksityisen sektorin tulisikin tukea niiden toimintaa, jotta ne voisivat kehittää ja laajentaa palveluitaan.
KORONAVIRUSPANDEMIAN JÄLKEEN työpaikoilla ei jatketa enää vanhaan malliin. Tasapainoilu työn ja kodin välillä on merkittävä stressitekijä. Siksi työnantajien tulee tukea nykyistä enemmän työntekijöitään ja vähentää näiden kokemaa rasitusta.
Yritysten tulisi suosia joustavia työaikoja, virkistystoimintaa sekä kannustaa perheitä yhteiseen vapaa-ajanviettoon. Työterveyshuollon tulisi tarjota mielenterveyspalveluita, myös perheille. Se olisi loistava keino tukea vanhempia ja heidän kauttaan lapsia.
Koronapandemia opettaa, että valtioiden on varauduttava epidemioihin. Toimien on oltava perhekeskeisiä, jotta vanhemmilla ja huoltajilla on varmasti keinot tarjota lapsilleen parasta mahdollista vanhemmuutta. (IPS)
Ifeanyi Nsofor on Nigeria Health Watchin ohjelmajohtaja. Shubha Nagesh työskentelee Latika Roy -säätiössä Intian Dehradunissa. Nsofor ja Nagesh toimivat myös vanhempina tutkijoina George Washington -yliopistossa Yhdysvalloissa.
Englannin kielestä suomentanut Matti Ripatti.
KUVITUS SAMULI SIIRALA