Luontokadon pysäyttäminen ole yksinkertaista esimerkiksi Afrikassa, jossa lajirunsautta ei ole kunnolla selvitetty. Ihmisen toimet ja ilmastonmuutos uhkaavat kutistaa kasvi- ja eläinpopulaatioita entisestään.
Kanadan Montrealissa hyväksyttiin viime joulukuussa merkittävä kansainvälinen sopimus maailman luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Sopimuksen allekirjoittaneet 188 maata pyrkivät muun muassa kasvattamaan suojelualueiden määrää 30 prosenttiin maailman maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
Sopimuksessa ei puhuta pelkästään lajien ja elinympäristöjen suojelemisesta vaan myös muun muassa geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta jakamisesta ja kehittyville maille suunnatusta rahallisesta tuesta.
Rahalliseksi tueksi sovittiin vähintään 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Tukea perusteltiin sillä, että ilmastonmuutoksen kurittamissa kehittyvissä maissa on yhä suurin osa maailman luonnon monimuotoisuudesta jäljellä.
Afrikassa arvioidaan olevan noin neljännes maailman kasvi- ja eläinlajeista, mikä on hieman enemmän kuin muilla mantereilla.
Afrikan lajirunsautta ei ole kokonaan kartoitettu
Luonnon monimuotoisuuden yhtenä keskeisenä mittarina pidetään lajirunsautta eli määrätyltä alueelta löydettyjen lajien lukumäärää.
Esimerkiksi Afrikassa arvioidaan olevan noin neljännes maailman kasvi- ja eläinlajeista, mikä on hieman enemmän kuin muilla mantereilla.
Maapallon luonnon monimuotoisuutta ei kuitenkaan tunneta vielä kovin hyvin. Afrikastakin saattaa löytyä vielä tuhansia lajeja lisää, sanovat Kööpenhaminan yliopiston tutkijat viime vuonna julkaistussa artikkelissaan.
Afrikan lajirunsauden perusteellinen kartoittaminen veisi kuitenkin nykyvauhdilla jopa yli 150 vuotta, tutkijat kirjoittavat.
Ilmaston lämpeneminen uhkaa populaatioita
Myös kasvi- ja eläinpopulaatioiden koolla on merkitystä, sillä ne kertovat ekosysteemien tilasta.
Ympäristöjärjestö WWF:n Living Planet -raportin mukaan Afrikan eläinpopulaatiot kutistuivat 66 prosentilla vuosina 1970–2018. Erityisesti nisäkkäiden ja makean veden kalojen populaatiot ovat pienentyneet.
Ihminen on hyödyntänyt eläimiä liiallisesti esimerkiksi ruoaksi, lääkkeeksi ja vaatetukseksi.
Populaatioiden kutistuminen on yhteydessä ihmisen toimintaan. Yli 60 prosenttia Afrikan maaseuduilla asuvasta väestöstä saa ruokaa, vettä, energiaa, lääkkeitä ja toimeentuloa suoraan luonnon ekosysteemeistä.
Ihminen on heikentänyt eläinten elinympäristöä muun muassa harjoittamalla kestämätöntä maanviljelyä ja puukauppaa, rakentamalla liikenneväyliä ja kaupunkimaisia alueita hallitsemattomalla tavalla sekä tukemalla kaivostoimintaa ja energiantuotantoa luonnon kannalta ongelmallisilla alueilla.
Ihminen on myös hyödyntänyt eläimiä liiallisesti esimerkiksi ruoaksi, lääkkeeksi ja vaatetukseksi.
Ilmastonmuutos ei ole WWF:n arvion mukaan ollut suurin syypää Afrikan eläinpopulaatioiden pienentymiseen, vaikka sillä onkin jo ollut vaikutusta etenkin matelijoiden ja sammakkoeläinten vähentymiseen. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen uskotaan vaikuttavan eläinpopulaatioiden kokoon nykyistä suoremmin.
Jos ilmasto lämpenee yli turvallisena pidetyn 1,5 asteen rajan, Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvioimista lajeista noin puolet menettää yli 30 prosenttia populaatiostaan tai elinympäristöstään. Jos taas 2,0 asteen raja ylittyy, sukupuutto uhkaa 7–18 prosenttia maalla asuvista lajeista.
Lue lisää: Uhanalaisten eläinlajien suojelu Keniassa on tuottanut tuloksia
Lue lisää: Ruoantuotanto koettelee planeetan rajoja
