Yhdistysaktiivit keräävät ja kierrättävät jätteitä Matharen kaupunginosassa, Kenian pääkaupungissa, Nairobissa. He haluavat luoda lapsilleen turvallisemman elinympäristön ja paremman elämän.
Mädäntyvän jätteen pistävä lemu leijuu kaikkialla Matharessa. Mutaisilla kujilla lainehtii paikoin vettä, ja kaikkialla lojuu roskia. Kujilla saa ajoittain kävellä tummassa savussa, sillä jätehuollon puuttuessa jätteitä hävitetään polttamalla.
Nairobin noin viidestä miljoonasta asukkaasta noin puolet elää köyhien asuinalueilla, joita myös slummeiksi kutsutaan. Mathare on yksi suurimmista tällaisista alueista; siellä elää noin puoli miljoonaa ihmistä.
Matharessa on sekä tavanomaisia kerrostaloja että yksikerroksisia jätemateriaaleista rakennettuja asumuksia. Kerrostaloissa on sähköt, mutta asunnoissa ei useinkaan ole vesijohtoa. WC- ja suihkutilat jaetaan samassa kerroksessa asujien kesken.
”Tässä kohdassa maassa oli vielä verta, kun muraali tehtiin. Alle kouluikäinen poika kuoli poliisin huumekuriirijahdissa”, Isaac Kaka Mathare Environmental Conservation Youth Group -yhdistyksestä kertoo.
Muraali palkittiin YK:n ilmastokokouksessa Glasgowssa marraskuussa 2021 erityispalkinnolla.
Kentän toisella laidalla on slummin nuorten naisten ja yksinhuoltajaäitien maalaama muraali, joka kertoo ilmastonmuutoksesta ja vihreästä energiasta. Muraali palkittiin YK:n ilmastokokouksessa Glasgowssa marraskuussa 2021 erityispalkinnolla.
”Vartioimme pitkään yötä päivää, jopa nukuimme tässä vartioimassa, ettei tähän enää tuoda roskia” – Isaac Kaka
Jätevuoren tilalle saatu jalkapallokenttä on Kakan ja hänen aktivistiystäviensä ansiota.
”Neuvottelimme kaupungin päättäjien kanssa ja saimme sopimuksen jätteiden siirtämisestä muualle sekä alueen saamisesta yhteisön käyttöön. Vartioimme pitkään yötä päivää, jopa nukuimme tässä vartioimassa, ettei tähän enää tuoda roskia”, Kaka kertoo.
Unelma paremmasta tulevaisuudesta
Kaka työskentelee digitaalisen sisällön tuottajana. Hän on intohimoinen jalkapallon pelaaja.
Jalkapallosta lähti myös mittava vapaaehtoistyöurakka Matharen asuinalueen ympäristöasioiden parissa.
”Jalkapallo toi minut yhteen monien Matharessa asuvien nuorten kanssa. Meitä huolestutti nuorten toivottomuus; työttömyys ja nuorten kuolemat väkivallan ja huumeiden seurauksena. En halunnut menettää enää yhtään ystävääni kuolemalle, jotain piti tehdä”.
Kaka perusti yhdessä muiden aktivistien kanssa vuonna 1997 Mathare Environmental Conservation Youth Group -yhdistyksen, jonka puheenjohtajana hän toimii. Järjestöllä on noin 45 aktiivista jäsentä.
”Jätteet, rikollisuus ja turvattomuus olivat alueemme isoimmat ongelmat. Aloitimme jätteistä.”
Yhdistyksen aktiivit alkoivat kerätä roskia alueen kerrostaloasunnoista. Nuoret kulkivat talosta taloon, keskustelivat ihmisten kanssa ja jakoivat tiedotuslehtisiä. Summa viikoittaisesta jätekassin hakemisesta oli aluksi muodollinen, mutta siltikään kaikki eivät suostuneet maksamaan.
Nyt jätteitä kerätään 350 kerrostalosta, joissa on keskimäärin kuusi kerrosta. Jokainen asukas maksaa jätteen keräämisestä viikossa 200 Kenian shillinkiä (noin 1,4 euroa), mikä vastaa noin puolta monen slummin asukkaan päiväpalkasta.
”Jätteiden keräys tuo merkittävän toimeentulon monille. Periaatteessa kerättävään jätteeseen saa laittaa vain kierrätykseen kelpaavaa muovi-, lasi- ja metallijätettä”, kertoo jätteenkeräämisellä päätoimeentulonsa vuosia ansainnut Grace Muthoni, yksi järjestön perustajajäsenistä.
Osa kierrätettävästä jätteestä myydään, osan yhdistys hyödyntää itse. Muovijäte silputaan ja silpusta puristetaan käyttö- ja koriste-esineitä myyntiin. Tuotannossa on muun muassa Afrikan kartan muotoisia avaimenperiä.
Terveys ja turvallisuus parantuneet
Jätteiden keräämisen myötä Matharen alue on paitsi siistiytynyt myös muuttunut turvallisemmaksi – ja ennen kaikkea terveellisemmäksi elinympäristöksi.
”Erityisesti vatsasairaudet ovat vähentyneet. Työ ja toimeentulo on parantanut monen nuoren elämänlaatua ja vähentänyt huumerikollisuutta”, kertoo John Bosco Muthama yksi aktiiveista ja yhdistyksen perustajajäsenistä.
Yhdistyksen aktivistit kantavat huolta vähempiosaisista, etenkin kadulla elävistä lapsista ja perheistä.
”Kadulla eläviin suhtaudutaan julmasti, heitä pidetään rikollisina ja heitä kutsutaan ihmisiksi, jotka syövät roskiksista. Minullakin on paljon ongelmia, mutta minulla sentään on koti; seinät ja katto. Haluan auttaa sen minkä pystyn”, Muthoni sanoo.
Hän jakaa muiden vapaaehtoisten kanssa kerran viikossa puuroa kadulla asuville. Jokainen vapaaehtoisringin jäsen maksaa pienen summan, jolla puuroaineet hankitaan.
Ongelmista huolimatta aktivistit kokevat tilanteen muuttuneen paremmaksi.
”Ennen roskien seasta löytyi jopa abortoituja sikiöitä. Koen, että ihmisillä on nyt hiukan enemmän toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Olen onnekas, että olen elossa ja saan auttaa muita”, aktiivitoimijoihin ja perustajajäseniin kuuluva James Mwangi sanoo.
Halu saada lapsille parempi tulevaisuus on yhteinen huoli ja motiivi.
”Oma elämäni on ollut niin rankkaa, etten halua edes muistaa kaikkea. Elämäni on ollut vaikea matka. Unelmoin siitä, että omilla neljällä lapsellani ja kaikilla Matharen lapsilla olisi parempi elämä kuin minulla”, Muthama sanoo.
Lue lisää: Kenian muovipussikielto oli hyvä alku – kierrätykselle suuri tarve
