Donald Trump on presidenttinä luvannut ajaa ennen kaikkea Yhdysvaltain etua. Afrikassa ja YK:ssa jännitetään, mitä se tarkoittaa kehitysyhteistyölle ja sen rahoitukselle.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti virassaan tammikuun lopussa. Heti aluksi hän allekirjoitti määräyksen, joka kieltää Yhdysvaltain rahoittamia järjestöjä jakamasta aborttitietoa ja tekemästä abortteja kehitysmaissa.
Määräys voi vaikuttaa kymmenien yhdysvaltalaisten ja kehitysmaiden järjestöjen toimintaan tulevina vuosina.
Helmikuun lopussa Trump kertoi puolestaan Yhdysvaltain kongressille suunnitelmistaan lisätä maan puolustusmenoja 51 miljardilla eurolla. Summa katettaisiin säästöillä liittovaltion muista menoista.
Lehtitietojen mukaan presidentti haluaa myös leikata Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon ja kehitysyhteistyöviraston USAIDin rahoitusta jopa 30 prosenttia. Tarkkoja esityksiä leikkaussuunnitelmista ei vielä ole.
Kriittisiä kysymyksiä Afrikasta
Jo aiemmin sanomalehti New York Times sai haltuunsa listan kysymyksiä, joita Donald Trumpin esikunta on esittänyt ulkoministeriölle ennen hänen virkakautensa alkua.
Erityisen kriittisesti on kysytty Yhdysvaltain kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta ja tuloksista Afrikassa. Lisäksi on tivattu, miten ulkoministeriö aikoo edistää yhdysvaltalaisten yritysten etuja Afrikassa.
Trumpin hallinto ei ole kommentoinut New York Timesille kysymyslistan tarkoitusperiä.
Donald Trumpin edeltäjät ovat lisänneet huomattavasti taloutta ja terveyttä edistäviä ohjelmia Afrikassa.
Yhdysvaltain kehitysyhteistyön kohdealueista juuri Afrikalla on eniten hävittävää, sillä Trumpin edeltäjät ovat lisänneet huomattavasti etenkin taloutta ja terveyttä edistäviä ohjelmia Afrikassa.
Bill Clinton hyväksytti kongressissa 2000-luvun alussa AGOA-sopimuksen (African Growth and Opportunity Act), joka laski Yhdysvaltain tuontitulleja Afrikan maiden tuotteille, kuten öljylle ja tekstiileille.
Nyt sopimus on vaarassa, sillä Trump on vaatinut muutoksia kauppasopimuksiin. Se tarkoittaa, että afrikkalaiset tuojat voivat menettää suosituimmuusasemansa.
George W. Bushin vuonna 2003 aloittama PEPFAR (President´s Emergency Plan for Aids Relief) on yhä yksi suurimmista Yhdysvaltain kehitysyhteistyöohjelmista Afrikassa. Se on tähän mennessä rahoittanut hiv/aidsin vastaista työtä noin 66 miljardilla eurolla.
Barack Obaman vuonna 2013 julkistama Power Africa -aloite pyrkii järjestämään sähköä 60 miljoonalle afrikkalaiselle kotitaloudelle ja yritykselle tulevina vuosina. Yksityisten sijoittajien kanssa Yhdysvallat rahoittaa hankkeita, jotka lisäävät muiden muassa tuuli- ja vesivoiman, aurinkoenergian ja maalämmön käyttöä.
YK-raha katkolla
New York Times on kertonut myös Donald Trumpin hallinnon suunnitelmista vähentää YK:n rahoitusta 40 prosenttia.
Yhdysvallat on maailmanjärjestön suurin yksittäinen rahoittaja ja vastaa noin viidenneksestä sen budjetista.
Yhdysvaltain kongressin on hyväksyttävä mahdolliset leikkauspäätökset. Siihen on hyvät edellytykset, sillä Trumpin republikaanipuolueella on enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.
Toisaalta republikaaneissakin on kehitysyhteistyön tukijoita. Kongressi ei voi myöskään irtautua YK-järjestöjen jäsenmaksuista yhtä helposti kuin vapaaehtoisista avustuksista.
Moni yhdysvaltalainen yritys hyötyy valtion rahoittamista kehityshankkeista.
Samaan aikaan moni yhdysvaltalainen yritys hyötyy valtion rahoittamista kehityshankkeista.
Esimerkiksi Food for Peace -ohjelma jakaa ruoka-apua kehitysmaihin yli kahden miljardin euron arvosta joka vuosi. Suurin osa viljasta ja muista elintarvikkeista ostetaan yhdysvaltalaisilta viljelijöiltä.
Moni heistä tuki Trumpin valintaa presidentiksi.
TEKSTI MATTI REMES
KUVA PANOS/FREDERIC COURBET
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Juttua varten on haastateltu vanhempaa tutkijaa Anna Kronlundia Ulkopoliittisesta instituutista.
