Vaikka Itä-Afrikkaan ennustetaan nälänhätää, suomalaiset auttavat enemmän Ukrainaa, koska maan tilanne herättää meissä vahvoja tunteita, sanoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski.
Tiina Saarikoski, todistavatko Ukrainan saamat mittavat lahjoitukset sen, että lähelle on aina helpompi antaa apua kuin kauas?
”Ukrainalle annettu tuki on todellakin ollut poikkeuksellisen suurta. En ole koskaan nähnyt vastaavaa urani aikana.
Maantieteellisellä läheisyydellä on toki merkitystä, mutta se ei ole ainoa tekijä. Ihmiset auttavat eniten silloin, kun heillä on jokin yhteys katastrofipaikkaan tai siellä asuviin ihmisiin. Esimerkiksi Thaimaa sijaitsee meistä kaukana, mutta vuoden 2004 tsunami herätti suomalaisissa suuren auttamishalun, koska kohteessa oli suomalaisia ja monet olivat itsekin viettäneet siellä lomiaan.”
Miksi Itä-Afrikan kuivuus ja mahdollinen nälänhätä on unohdettu?
”Medianäkyvyydellä on suuri vaikutus siihen, miten paljon ihmiset auttavat. Tiedotusvälineillä on kyky vaikuttaa mielikuviin ja tunteisiin, ja auttamisessa on ennen kaikkea kyse tunteista.”
”Itä-Afrikan kuivuus ei ole valitettavasti näkynyt meillä uutisissa lähellekään samassa määrin kuin Ukrainan sota.
Medianäkyvyydellä on suuri vaikutus siihen, miten paljon ihmiset auttavat. Tiedotusvälineillä on kyky vaikuttaa mielikuviin ja tunteisiin, ja auttamisessa on ennen kaikkea kyse tunteista.
Ukrainaa on tärkeää tukea, mutta sen rinnalla ei pitäisi unohtaa muita kriisejä, kuten Itä-Afrikan kuivuutta ja Pakistanin tulvia. Ne ovat rajuja ilmastonmuutoksen aiheuttamia katastrofeja.”
Milloin kiinnostus Ukrainaa kohtaan hiipuu?
”Alun huimasta auttamispiikistä on nyt tultu alaspäin. Mutta ihmisillä tuntuu edelleen olevan halua auttaa, ja aihe on pysynyt ykkösuutisten joukossa.
Kun sota joskus toivottavasti loppuu, avun tarve tulee jatkumaan vielä pitkään sen jälkeen. Jos Ukraina tuolloin häviää mediasta, todennäköisesti myös lahjoitusten määrät vähenevät.”
Tilastojen mukaan humanitaarisen avun tarpeisiin ei vastata riittävästi. Mistä se johtuu?
”Maailman humanitaarisen avun tarpeet ovat kaksinkertaistuneet viime vuosien aikana, kun erilaiset aseelliset konfliktit ovat lisääntyneet ja ilmastonmuutoksen vaikutus on voimistunut.
Toisaalta avustaminen on kallistunut vilja- ja lannoitepulan sekä energiakriisin vuoksi. Myös avun perille saaminen on vaikeampaa esimerkiksi sota- ja konfliktitilanteissa. Tämä on nähty myös Ukrainassa.”
Minne päin maailmaa itse lahjoittaisit sata euroa?
”Ensimmäisenä mieleen tulee Itä-Afrikan nälkäkriisi. Toisaalta en ehkä lahjoittaisi satastani tiettyyn kohteeseen vaan Punaisen Ristin katastrofirahastoon, josta se ohjataan eteenpäin apua tarvitseville. Kun rahastossa on varoja, kenenkään ei tarvitse lähteä keräyslippaan kanssa kiertelemään aina uuden katastrofin sattuessa, vaan apua pystytään antamaan välittömästi suoraan tarpeeseen.”
Lue lisää: Nälkäkriisi pahenee Afrikan sarvessa ja Jemenissä
Lue lisää: Yhteistyö vie avun perille Ukrainassakin
