Yli viidesosa EU:n jäsenmaiden viime vuonna kirjaamasta kehitysavusta ei todellisuudessa ollut kehitysapua vaan pääosin ukrainalaispakolaisten vastaanottokuluja, laskee AidWatch-raportti.
EU-maiden yhteenlasketut kehitysyhteistyövarat olivat viime vuonna 84 miljardia euroa, ja ne kasvoivat 19 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. EU-instituutioiden antama tuki oli puolestaan 14 miljardia euroa.
Tuoreen AidWatch-raportin mukaan 22 prosenttia EU-maiden kehitysavusta oli niin sanottua ”paisuteltua” apua, jota ei virallisen määritelmän mukaan pitäisi laskea kehitysyhteistyöksi.
Tätä selittää ennen kaikkea ukrainalaispakolaisten vastaantottokulujen maksaminen kehitysyhteistyövaroilla. Tällaisia menoja kirjattiin ennätykselliset 13,9 miljardia euroa.
Pakolaiskulujen kirjaaminen vaihtelee
AidWatchin mukaan kehitysyhteistyöksi kirjatut pakolaiskulut lähes kolminkertaistuivat kolmeen edellisvuoteen verrattuna.
Kuudella EU-maalla, Bulgarialla, Irlannilla, Maltalla, Puolalla, Tšekillä ja Virolla, pakolaiskulut vastasivat jopa 50 prosenttia kehitysyhteistyömenoista.
EU antaa jäsenmaidensa itse päättää, millä tavoin ne kirjaavat pakolaiskuluja kehitysyhteistyöksi. Näin siitäkin huolimatta, että EU-maat ovat teolllisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kehitysapukomiteassa DACissa sopineet, että ainoastaan ensimmäisen vuoden väliaikaisluontoiset pakolaiskulut voidaan kirjata viralliseksi kehitysyhteistyöksi.
Esimerkiksi Luxemburg on noudattanut järjestelmällisesti tätä DAC-periaatetta ja jättänyt pakolaiskulut kokonaan pois kehitysyhteistyöbudjetistaan. Viime vuonna näin tekivät myös Belgia, Unkari ja Slovakia.
Paisuttelematonkin apu on ennätyksellisen korkealla
AidWatchin mukaan EU-maat liioittelevat kehitysyhteistyörahoitustaan myös muun muassa ulkomaalaisiin opiskelijoihin sekä kehittyvien maiden lainoitukseen ja velkahelpotukseen liittyvillä laskelmilla. Nämä keinot kasvattivat kehitysyhteistyötä 4,6 miljardilla eurolla vuonna 2022.
Ilman pakolaiskuluja ja lainoihin tai velkahelpotuksiin liittyvää osuutta EU-maiden kehitysyhteistyö ylsi 65,4 miljardiin euroon viime vuonna. Määrä kasvoi 17 prosentilla edellisestä vuodesta ja 27 prosentilla vuodesta 2019.
Vaikka kehitysyhteistyöhön käytetyt varat ovat kaikilla laskentatavoilla ennätyksellisen korkealla, AidWatch muistuttaa, että EU:n jäsenmailla on vielä matkaa varojen nostamiseksi EU:ssa ja YK:ssa sovittuun 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuteen. Viime vuonna tavoitteeseen ylsivät Luxemburg, Ruotsi ja Saksa.
Suomessa avun virallinen bruttokansantulo-osuus oli 0,58 prosenttia. Jos AidWatchin kyseenalaistamaa rahoitusosuutta ei lasketa mukaan, Suomen BKTL-osuus pienee noin neljänneksellä 0,43 prosenttiin.
AidWatch antaa EU-maille myös moitteita siitä, että ne käyttävät kehitysyhteistyötä liian usein geopolitiikkaan, turvallisuuskysymyksiin ja talouteen liittyvien etujen ajamiseen – sen sijaan, että maat kohdentaisivat tukeaan inhimillisen kehityksen periaatteiden ohjaamina.
