Teksti Jukka Aronen

Aseelliset konfliktit heikensivät maailman ruokaturvaa

Globaali nälkätilanne paheni aseellisten konfliktien ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Jo 155 miljoonaa ihmistä kärsii heikosta ruokaturvasta.

Maailman ruokaturvatilanne on heikentynyt aseellisten konfliktien vuoksi, arvioidaan irlantilaisen Concern Worldwide -järjestön ja saksalaisen Welthungerhilfe-järjestön yhteisessä raportissa.

Vuosittaisessa Global Hunger Index -raportissa arvioidaan maailman maita sen mukaan, missä määrin ne kärsivät riittämättömistä ruokavaroista, aliravitsemuksesta ja lapsikuolleisuudesta.

Vuoden 2021 indeksiä varten kerättiin tietoa muun muassa YK-järjestöiltä ja Maailmanpankilta.

Indeksin laatijoiden mukaan maailman ruokaturvatilanne oli menossa jo huonompaan suuntaan ennen koronapandemiaa. Suurin syy tähän olivat aseelliset konfliktit, jotka vaikeuttivat maataloustuotantoa, estivät taloudellisia investointeja ja ajoivat yhteisöjä pois asuinmailtaan.

Kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua tulisi käyttää rauhantyötä tukevalla tavalla.

Aseellisia konflikteja ruokkii myös kaikkialla etenevä ilmastonmuutos. Ihmisyhteisöjen välinen kamppailu niukoista resursseista lisääntyy, kun sademäärien ennustaminen vaikeutuu, sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja pula juomavedestä kasvaa.

Raportin laatijoiden mukaan konflikteja voidaan tulevaisuudessa vähentää lisäämällä rahoitusta konflikteja ehkäisevään ja hillitsevään rauhantyöhön. Myös kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua tulisi käyttää rauhantyötä tukevalla tavalla.

Tutkimuksessa ei pystytty vielä täysin arvioimaan koronapandemian vaikutusta nälkään ja ruokaturvaan, koska kahdelta viime vuodelta ei ole vielä riittävästi tilastoja. Tutkijoiden mukaan jo nyt on kuitenkin selvää, että pandemia on lisännyt köyhyyttä, kun taloudellinen toiminta on vähentynyt ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat ylikuormittuneet.

Tutkimuksessa ei myöskään otettu huomioon vuoden 2021 reipasta inflaatiota, joka nosti ruoan hintaa ympäri maailman. YK:n laskema kansainvälinen ruokaindeksi kohosi 28 prosenttia vuodesta 2020.

Lähes 50 maata ei tule hävittämään nälkää vuoteen 2030 mennessä

Tutkimuksen kohteena olleiden 134 maan tilastot poikkesivat toisistaan suuresti. Joistain maista oli tuoretta dataa, kun taas toisten kohdalla jouduttiin turvautumaan jopa viisi vuotta vanhoihin tietoihin. Esimerkiksi Etelä-Sudanin, Burundin ja Zimbabwen luvut olivat karkeita arvioita.

Niissä maissa, joista saatiin riittävästi tietoa, heikoin tilanne oli Somaliassa. Myös Syyriassa, Jemenissä, Tšadissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Etelä-Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Madagaskarilla tilanne oli hälyttävä. Yhteensä 155 miljoonaa ihmistä ympäri maailman kärsi heikosta ruokaturvasta.

Kymmenen maata putosi indeksissä alaspäin vuoden aikana. Näitä olivat muiden muassa Etelä-Afrikka ja Venezuela.  Tasaisesti ruokaturvaansa viime vuosina parantaneita maita ovat puolestaan olleet Bangladesh, Gambia ja Guatemala.

Ruokaturva, tai nälän poistaminen maailmasta, on yksi keskeinen kestävän kehityksen tavoite. Raportissa ennustetaan, että nykyvauhdilla 47 maata ei saavuta edes ”alhaisen nälkätason” tavoitetta vuoteen 2030 mennessä.