Vielä ei tiedetä, miten Britannian ero Euroopan unionista vaikuttaa kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön.
Britannian ero Euroopan unionista eli brexit uhkaa lohkaista arviolta 10–14 prosenttia unionin kehitysyhteistyöbudjetista. Ero vaikuttaa suuresti myös EU:n kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön.
Kukaan ei tosin vielä tiedä, miten. Kehitysyhteistyöhön liittyvät kysymykset ovat osa muita eroneuvotteluita.
”Mitään virallista tietoa kehitysyhteistyön muutoksista ei ole tällä hetkellä saatavilla, koska neuvottelut ovat vasta alkuvaiheessa”, kertoo tarkastaja Johanna Rasimus ulkoministeriöstä.
Britannian lakiin on kirjattu velvollisuus jakaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysapuna.
Britannia on rahassa mitattuna maailman toiseksi suurin kehitysavun antajavaltio Yhdysvaltojen jälkeen. Maan lakiin on kirjattu velvollisuus jakaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysapuna, joten sen määrä tuskin tulevaisuudessa laskee.
Rahoituskanavat sen sijaan muuttunevat, mistä on jo viitteitä.
Britannia on esimerkiksi päättänyt perustaa suurlähetystön useisiin Länsi-Afrikan maihin. Se viittaa haluun vahvistaa kahdenvälisiä suhteita Afrikan maiden kanssa. Aiemmin yhteydenpito on hoitunut EU:n kautta.
Brexitin jälkeen Britannia joutunee myös neuvottelemaan kaikki kauppasopimuksensa uusiksi.
”Voi olla, että Britannia käyttää kehitysapuaan vauhdittamaan kahdenkeskisiä kauppaneuvotteluja Afrikan maiden kanssa”, Rasimus arvioi.
Ranskan valta kasvaa
Tähän asti EU:n suurimmat lahjoittajamaat ovat olleet Britannia, Ranska ja Saksa.
Britannia ja Ranska ovat korostaneet erityisesti entisten siirtomaidensa asemaa: Ranska Länsi-Afrikkaa ja Britannia Itä-Afrikkaa. Jatkossa Ranskan valta EU:n kehityspoliittisissa neuvotteluissa lisääntyy.
Brexit vaikuttaa myös Suomen asemaan EU:n kehityspolitiikassa.
Brexit vaikuttaa myös Suomen asemaan EU:n kehityspolitiikassa.
Suomi on kuulunut samanmielisten ryhmään Britannian, Saksan, Alankomaiden ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Maiden linja kehityspolitiikassa on ollut arvoliberaalimpi kuin osalla Itä- ja Etelä-Euroopan maista. Tämä on näkynyt muiden muassa neuvotteluissa Suomelle tärkeistä kysymyksistä, kuten naisten asemasta ja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä.
”On Suomen kannalta sääli, että merkittävä samanmielinen maa poistuu neuvotteluista”, Johanna Rasimus toteaa.
Britannia on myös uudistanut EU:n kehityspolitiikan käytäntöjä. Se on esimerkiksi vaatinut EU:n kehitysyhteistyöltä aiempaa tarkempaa tuloksellisuutta, tehokkuutta ja väärinkäytösten valvontaa, kertoo tarkastaja Silja Pasanen ulkoministeriöstä.
”On tärkeää, että työn kehittäminen jatkuu myös eron jälkeen.”
Kaksi tietä
Euroopan parlamentti arvioi viime kesänä brexitin mahdollisia vaikutuksia EU:n kehityspolitiikkaan.
Toimintamalleja on kaksi: EU voi korvata Britannian jättämän aukon ja ryhtyä entistä merkittävämmäksi globaaliksi toimijaksi kehityspolitiikassa.
EU voi myös keskittyä lähialueidensa ongelmiin, jolloin sen asema heikkenee.
”EU keskittyy yhä enemmän muuttoliikettä tuottaviin lähialueisiin, kuten Pohjois-Afrikkaan.”
”Valitettavasti ilman brexitiäkin näyttää siltä, että EU keskittyy yhä enemmän muuttoliikettä tuottaviin lähialueisiin, kuten Pohjois-Afrikkaan”, Silja Pasanen sanoo.
Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä jäsenmaat eivät ole halukkaita kasvattamaan kehitysyhteistyövarojaan ja korvaamaan siten Britannian osuutta. Se tarkoittaa, että EU:n on leikattava kehitysyhteistyöstään.
Johanna Rasimus pelkää, että työtä vähennetään sieltä, missä EU:lla ei ole turvallisuus- tai kauppapoliittista mielenkiintoa.
”Toivoisin, että apua leikattaisiin keskituloisilta mailta, ei kaikkein köyhimmiltä.”
EU ON MAAILMAN SUURIN KEHITYSAVUN ANTAJA
- Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden maksama virallinen kehitysapu eli ODA vastaa yli puolta koko maailman kehitysavusta. EU on jäsenmaineen maailman suurin kehitysavun antaja.
- Rahassa mitattuna Britannia on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin kehitysavun antajavaltio, väkilukuun suhteutettuna suurin. Vuonna 2015 se antoi kehitysapua lähes 16 miljardia euroa.
- EU:n kehitysapubudjetin suurimmat rahoittajat ovat Saksa, Ranska ja Britannia. Vuonna 2016 Suomen osuus EU:n kehitysavusta oli noin 200 miljoonaa euroa.
TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN
