Energia
Uudet öljy- ja maakaasuhankkeet uhkaavat ilmastotavoitteita
Fossiilienergiaa tuottavat yritykset ovat aloittaneet jo lähes 200 uutta hanketta, jotka tuottaisivat ylimääräisiä globaaleja kasvihuonepäästöjä 18 vuoden edestä.
Halu rikastua houkuttelee kryptovaluuttojen pariin
Nigeriassa joka toinen vaihtaa kryptovaluuttoja säännöllisesti. Joku voi vaurastuakin, mutta ympäristö maksaa valuuttojen louhinnasta kovan hinnan.
Energiametallien kysyntä tuo vaurautta kehittyville maille
Uusi vihreä talous tuo rahaa metallintuottajille, kuten Chilelle ja Perulle, mutta romahduttaa afrikkalaisten öljyntuottajien tulot.
Krokotiilinkyyneleet eivät Kongon lapsia auta
Ilmastokriisistä kärsivät eniten lapset ja muut haavoittuvimmat ihmisryhmät globaalissa etelässä. Heitä auttaisivat kansainväliset sopimukset, kiertotalous ja kehitysyhteistyö, kirjoittaa vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan etsitään lisää rahaa
Kehittyvät maat toivovat lisää rahallista tukea, kun ilmasto lämpenee. Bangladeshissa köyhät perheet maksavat jo kaksi miljardia dollaria vuodessa ilmastohaitoista, kuten syklonituhoista.
Sähköistäminen vähentää afrikkalaisten poliittista aktiivisuutta
Poliittinen joukkotoiminta ja yhteydet poliitikkoihin olivat peräti 27 prosenttia yleisempiä sähköttömissä kuin sähkön piirissä olevissa yhteisöissä.
Miten Afrikka pärjää hiilettömässä maailmassa?
Fossiilisten polttoaineiden aikakausi päättyy, ja Afrikan maat joutunevat jättämään öljyään ja kivihiiltään hyödyntämättä. Maanosalla on kuitenkin mahdollisuus selviytyä energiamurroksesta.
Miten joki jaetaan? Etiopia ja Egypti kiistelevät rajavedestä
Etiopian Niiliin rakentama GERD-pato on johtanut kiistaan Egyptin kanssa siitä, miten molempien maiden halki virtaavan joen vesivaroja hallitaan.
Yritysten selviytyminen kriisistä on kehittyvissä maissa erityisen tärkeää
Köyhissä maissa ei usein ole toimivaa sosiaaliturvajärjestelmää, ja lisäksi yksityisen sektorin osuus työpaikoista on suuri. Yritysten pitäminen pinnalla koronakriisin yli on kehittyvissä maissa erityisen tärkeää, kirjoittaa Finnfundin ekonomisti Minna Kuusisto.