Tiina Kirkas

Etiopiassa ei käyty vain miesten sotaa

Maaza Mengisten romaanin esikuvana on kirjailijan isoäiti, joka taisteli Etiopian sodassa Italiaa vastaan 1930-luvulla.

Kirjankansi, jossa afrikkalainen naissotilaan siluetti ja kivääri
Maaza Mengiste. VARJOKUNIGAS. SUOM. ALEKSI MILONOFF. ATENA, 2022.

Benito Mussolinin Italia hyökkäsi Etiopiaan vuonna 1935. Keisari Haile Selassie pakeni Britanniaan, kunnes palasi palatsiinsa Addis Abebaan vuonna 1941 sen jälkeen, kun liittoutuneiden joukot olivat vapauttaneet Etiopian miehitysvallasta yhtenä toisen maailmansodan sivunäytöksenä.

Maaza Mengisten romaani Varjokuningas sijoittuu miehitysajan alkuun, jolloin pieni joukko etiopialaisia sotilaita taistelee sitkeästi italialaista ylivoimaa vastaan pohjoisessa Simienin vuoristossa.

Yksi sotureista on orpotyttö Hirut, joka työskentelee ensin armeijan päällikön palvelijana ja myöhemmin varjokuninkaaksi naamioidun maanviljelijän henkivartijana. Kylissä kiertävän varjokuninkaan tehtävä on luoda taisteluhenkeä ja uskotella etiopialaisille, että keisari ei ole heitä hylännyt vaan johtaa joukkojaan eturintamassa.

Muiden naissotilaiden tavoin Hirut suojelee päivisin isänmaataan ja öisin kehonsa koskemattomuutta niin omilta kuin vierailtakin miehiltä. Jo ennen sotaa Hirut on turtunut raakaan väkivaltaan arjessaan. Hänen ainoa turvansa on isältä peritty vanha kivääri.

Toinen romaanin tärkeistä hahmoista on venetsialainen sotilas Ettore Navarra, joka saa tehtäväkseen ikuistaa kamerallaan teloitettavien etiopialaisten kuolinhetkiä. Samaan aikaan hän seuraa uutisia kotimaastaan ja juutalaisena pelkää oman ja vanhempiensa hengen puolesta.

Mengiste pohjaa Hirutin tarinan isoäitinsä kokemuksiin naissotilaana Etiopian armeijassa 1930-luvulla. Varjokuningas oli yksi yhdysvaltalaisen Booker-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaista vuonna 2020.

Lue lisää: Kun koti on kaikkialla mutta ei missään

Lue lisää: Intialaisen yhteiskunnan ruumiinavaus – esittelyssä dokumenttiromaani kahden teinitytön kuolemasta Intian maaseudulla