Sodat pitkittyvät, kun ilmastonmuutos etenee ja rankaisemattomuuden ilmapiiri yleistyy. Viime vuonna taisteluissa kuoli eniten ihmisiä 28 vuoteen.
Konflikteista on tullut aiempaa monimutkaisempia ja pidempiä, arvioi brittiläinen The Economist -lehti. Kun vielä vuonna 1985 sotaa käytiin keskimäärin 13 vuotta, vuonna 2021 konfliktien pituus oli noussut jo 20 vuoteen. Sotia ovat pidentäneet muun muassa rankaisemattomuuden yleistyminen, ilmastonmuutoksen eteneminen sekä uskonnollisten ääriliikkeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden nousu.
Sotien määrä väheni jyrkästi sen jälkeen, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Konfliktit alkoivat kuitenkin taas yleistyä vuoden 2011 jälkeen. Syynä olivat muun muassa arabikevääseen liittyneet taistelut, islamistisen väkivallan leviäminen ja venäläisen imperialistisen ajattelun herääminen.
Tyypillinen viisi vuotta kestävä sisällissota leikkaa asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta viidenneksellä.
Pitkään jatkuvat konfliktit köyhdyttävät vähävaraisia maita entisestään. Tyypillinen viisi vuotta kestävä sisällissota leikkaa asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta viidenneksellä, sanoo lehden lainaama tutkija Christopher Blattman.
Sotien syyt ja seuraukset kietoutuvat usein yhteen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet kuivuudet ja tulvat saattavat heikentää maaseutualueiden toimeentulomahdollisuuksia, mikä saa turhautuneet nuoret miehet liittymään erilaisiin taistelijaryhmiin. Ryhmien harjoittama aseellinen toiminta puolestaan ajaa paikallisia yrityksiä ja julkisia palveluja etäämmälle, jolloin miesten turhautuminen lisääntyy entisestään, lehti kirjoittaa.
Verisin sota Etiopiassa
Vaikka Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa on uutisoitu runsaasti, se ei kuitenkaan ollut maailman verisin konflikti vuonna 2022.
Oslon rauhantutkimusinstituutin PRIOn mukaan tappavinta sotaa käytiin Etiopiassa, jossa yli 100 000 ihmistä menetti henkensä taisteluissa. Toiseksi eniten kuolonuhreja, yli 81 000, oli Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa. Yhteen laskettuna ne muodostivat noin 80 prosenttia koko maailman taistelukenttien uhreista vuonna 2022 ja nostivat uhriluvun suurimmaksi sitten vuoden 1994 Ruandan kansanmurhan, jonka aikana tapettiin arviolta 500 000–662 000 ihmistä.
PRIO raportoi vain suoraan taisteluissa menehtyneiden ihmisten määrän. Jos mukaan lasketaan myös taisteluiden ulkopuolla menehtyneet, Etiopian sisällissodan uhriluku nousee merkittävästi PRIOn antamaa lukua korkeammalle.
Esimerkiksi rauhanvälittäjänä Etiopian hallituksen ja tigreyläisten joukkojen välillä toiminut Nigerian entinen presidentti Olusegun Obasanjo arvioi, että konfliktissa on kuollut jopa 600 000 ihmistä vuosina 2020–2022. Näistä 300 000–400 000 on siviilejä, joiden oletetaan menehtyneen väkivaltaisuuksiin sekä ruoan ja terveydenhuollon puutteeseen.
Lue lisää: Konfliktien ratkaiseminen on aina kalliimpaa
Lue lisää: Sota Ukrainassa aiheuttaa vakavaa tuhoa ympäristölle
