Venäjän hyökkäys käynnisti ennennäkemättömän suuret avustusoperaatiot sodan jalkoihin joutuneiden ukrainalaisten auttamiseksi. Miten Suomi tukee Ukrainaa?
Lähes miljoonan asukkaan Dnipro on yksi Venäjän ohjusiskujen kohteeksi joutuneista kaupungeista Ukrainassa.
Kuolonuhrien ohella hyökkäykset ovat tuhonneet talven aikana kaupunkilaisille elintärkeää infrastruktuuria ja aiheuttaneet katkoksia energian ja veden jakelussa.
Siviilien tukalan tilanteen helpottamiseksi Suomi on tukenut varavoimalaitteiden hankkimista paikallisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Niillä saadaan lämpöä ja valoa myös pommisuojiin katkosten aikana.
Kehityspolitiikan neuvonantaja Matti Väänänen ulkoministeriöstä sanoo, että Venäjän aloittaman laittoman sodan aikana Ukrainan avustamisen painopisteet ovat vaihdelleet. Lähtökohtana ovat olleet aina maan omat tarpeet.
”Talven aikana kiireellisintä on ollut energian saannin ja asumisen turvaaminen.”
Ennätysmäisen suuri tuki Ukrainalle
Nopealla aikataululla käynnistetyt avustustoimet Ukrainan tukemiseksi ovat ennätysmäisen suuret. Viime vuonna Suomi kohdensi Ukrainaan tukea noin 330 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, materiaaliapu ja puolustustarviketuki.
”Viime vuonna Ukrainalle annettu lisäapu rahoitettiin valtion lisäbudjetista eli se ei ole pois muiden kehittyvien maiden tukemisesta.”
– Matti Väänänen, UM
Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön osuus tästä oli 103 miljoonaa euroa.
”Viime vuonna Ukrainalle annettu lisäapu rahoitettiin valtion lisäbudjetista eli se ei ole pois muiden kehittyvien maiden tukemisesta”, Matti Väänänen huomauttaa.
Humanitaarista apua Suomi on kanavoinut Ukrainaan YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto OCHAn, pakolaisjärjestö UNHCR:n, väestörahasto UNFPAn ja ruokaohjelma WFP:n kautta. Rahoitusta ovat saaneet myös Punaisen Ristin liikkeen avustusohjelmat.
Lisäksi Suomi on avustanut sotaa paenneita Moldovassa UNHCR:n ja YK:n vammaisten ihmisoikeuksien kumppanuusohjelman UNPRPD:n kautta.
Väänäsen mukaan kehitysyhteistyössä Suomi on hyödyntänyt olemassa olevia kanavia ja pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Suurin yksittäinen rahoituskohde Ukrainassa on ollut Maailmanpankin hallinnoima PEACE-yhteistukirahasto, josta maksetaan maan julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja, sosiaalitukia ja eläkkeitä.
”Rahastosta maksetaan muun muassa opettajien palkkoja, jotta lasten koulunkäynti voitaisiin sodan keskellä turvata”, Väänänen sanoo.
Suomi lisäsi loppuvuonna rahoitustaan myös Energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuusrahasto E5P:lle. Pääpaino on nyt koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden energiansaannin turvaamisessa, kuten Dniprossa.
Suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa
Ukraina on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppani vuodesta 2014 lähtien. Yhteistyön painopisteitä ovat opetuksen laatu, oikeusvaltiotyö sekä energiaturvallisuus ja ilmastokestävyys.
”Jatkossa Ukraina on Suomen suurin kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaa”, Matti Väänänen sanoo.
Meneillään olevia hankkeita on suunnattu Ukrainan esittämien tarpeiden mukaisesti. Tuessa otetaan huomioon myös Suomen kehityspolitiikan painopisteet.
”Humanitaarisen avun ohella myös pidempiaikaista kehitysyhteistyötä on pystytty sopeuttamaan sotatilanteeseen ja ohjaamaan akuuttiin tarpeeseen.”
Väänäsen mielestä suurin haaste on, että avun tarve Ukrainassa on valtava. Ja kun sodan loppuminen ei ole näköpiirissä, epätietoisuus tulevasta vaikeuttaa suunnittelua pidemmällä aikavälillä.
”Ukrainalaiset haluaisivat kuitenkin katsoa jo tulevaan ja alkaa valmistella jälleenrakennusta.”
Opetushanke mukautettu sodan oloihin
”Oikeusavun merkitys on korostunut, kun miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan.”
– Matti Väänänen, UM
Suomi on tukenut Ukrainan koulujärjestelmän uudistamista hankkeessa, jossa parannetaan opettajankoulutuksen laatua, tehdään uusia oppimateriaaleja ukrainaa toisena kielenä puhuville ja kehitetään opetukseen digitaalisia työkaluja.
Matti Väänäsen mukaan hanketta on pystytty jatkamaan, mutta sitä on jouduttu mukauttamaan muuttuneisiin oloihin. Opetusmateriaalien digitalisointia on lisätty etäopetuksen tarpeisiin, mutta myös painetun oppimateriaalin tarve on kasvanut.
”Myös Suomen rahoittamaa hanketta Ukrainan ammattikoulutuksen uudistamiseksi on pystytty viemään eteenpäin.”
Oikeusvaltion periaatteiden vahvistamiseksi Suomi on tukenut Euroopan neuvoston ohjelmaa, jossa Ukrainaa kannustetaan lisäämään tuomioistuinten itsenäisyyttä, edistämään eurooppalaisia ihmisoikeusperiaatteita ja harjoittamaan hyvää hallintoa.
”Erityinen painopiste on vähemmistöjen ja maan sisäisten pakolaisten oikeuksien suojelussa. Esimerkiksi oikeusavun merkitys on korostunut, kun miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan”, Väänänen huomauttaa.
Ukrainan energiaturvallisuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämisessä Suomen kumppani on Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefco. Sen kautta on nyt tuettu muun muassa Venäjän tuhoamien energiaverkkojen korjaamista.
Materiaaliapua yli 60 rekkakuormaa
Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön ohella Suomi tukee Ukrainaa siviilipuolen materiaaliavulla. Muun muassa valtion, kuntien ja yritysten antamia avustuksia koordinoi sisäministeriö, joka välittää avun perille Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.
”Suomesta apu lähtee rekoilla Euroopan komission ylläpitämiin välivarastoihin Ukrainan naapurimaissa ja sieltä edelleen määränpäähänsä”, kansainvälisten asioiden johtaja Pauliina Eskola sisäministeriön pelastusosastolta kertoo.
Suomi on rakennuttanut väliaikaisia perheasuntoja Venäjän hyökkäyksessä pahoin tuhoutuneeseen Irpinin kaupunkiin Kiovan ulkopuolella. Asuntoihin voi majoittua ainakin 200 ukrainalaista. Kuva: Dmytro Kapitonenko
”Tammikuun loppuun mennessä Suomesta oli lähtenyt materiaaliapua Ukrainaan yli 60 rekkakuormallista.”
– Pauliina Eskola, SM
Myös materiaaliapu perustuu Ukrainan pyyntöihin. Suomi on lähettänyt muun muassa lääkkeiden, telttojen, ambulanssien ja sammutusautojen kaltaista apua. Kotinsa sodassa menettäneille on toimitettu väliaikaisia perheasuntoja.
Toimituksiin on sisältynyt myös suojattuja ja liikuteltavia majoituskontteja pelastustoimen henkilöstölle. Ne auttavat jatkamaan työtä esimerkiksi pommitusten kohteiksi joutuneilla alueilla, joissa tarvitaan apua tulipalojen sammuttamisessa ja ihmisten pelastamisessa sortuneista rakennuksista.
”Tammikuun loppuun mennessä Suomesta oli lähtenyt materiaaliapua Ukrainaan yli 60 rekkakuormallista”, Eskola laskee.
Hän sanoo, että avun tarve on vaihdellut vuodenajan ja sotatapahtumien mukaan. Syksyllä ja talvella Ukrainaan on lähetetty useita rekkakuormia varavoimalaitteita, virtamuuntajia ja muita sähkötarvikkeita, joilla korjataan Venäjän iskuissa tuhoutuneita sähköverkkoja.
Avustusmäärien vertailu vaikeaa
Sisäministeriön arvion mukaan Suomesta Ukrainaan lähteneen materiaaliavun arvo on runsaat viisi miljoonaa euroa. Todellisuudessa avun määrä on kuitenkin moninkertainen.
”Materiaaliavussa on uuden tavaran ohella myös paljon käytettyjä tuotteita, joiden rahallista arvoa on vaikea arvioida. Niillä on kuitenkin suuri käyttöarvo Ukrainassa”, Pauliina Eskola sanoo.
Ukrainaan menevän avun määrän mittaaminen ja vertailu avunantajamaiden kesken on muutenkin hankalaa, sillä valtioiden tilastointitavoissa on suuria eroja.
”Jotkut maat saattavat lisätä ilmoittamaansa yhteissummaan arvion yksityisistä lahjoituksista. Toiset maat voivat puolestaan lisätä siihen ukrainalaisten pakolaisten vastaanottokuluja kotimaassa. Suomen ilmoittamassa luvussa ei ole mukana kumpiakaan”, Matti Väänänen huomauttaa.
Myös järjestöt avustavat isoilla summilla
Suomen ilmoittamiin avustussummiin eivät myöskään sisälly suomalaisten lahjoitukset kansalaisjärjestöjen Ukraina-keräyksiin.
Ukrainan Punaisen Ristin liikkuvat terveysklinikat auttavat niin muualta paenneita kuin paikallisiakin ukrainalaisia Taka-Karpatian syrjäkylissä lähellä Puolan rajaa. Kuva: Hugo Nijentap/IFRC
”Käteisapu on tehokasta apua, sillä se käytetään perustarpeisiin, kuten ruokaan, lämmityskustannuksiin tai lääkkeisiin.”
– Marko Korhonen, SPR
Esimerkiksi Suomen Punaisen Risti (SPR) on kerännyt Ukrainaan runsaat 35 miljoonaa euroa helmikuussa syttyneen sodan jälkeen. Suomen Unicefin keräyksiin on tullut rahaa runsaat 24 miljoonaa, Kirkon Ulkomaanavun yli 11 miljoonaa ja Pelastakaa Lasten runsaat 7 miljoonaa euroa.
Monet muutkin järjestöt keräävät rahaa Ukrainaan. Lisäksi maahan vievät avustustarvikkeita suoraan yksityishenkilöt.
SPR:n katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen sanoo, että järjestön katastrofirahastosta on tähän mennessä käytetty Ukrainan avustamiseen runsaat 20 miljoonaa euroa.
”Loput Ukraina-keräyksen varoista käytetään myöhemmin päätettäviin kohteisiin. Avuntarve maassa jatkuu pitkään ja tarpeet muuttuvat.”
Sodan alettua Punaisen Ristin toiminnan painopiste oli hätäavussa, kuten lääkkeiden, huopien ja telttojen kaltaisissa tarvikkeissa kodeistaan paenneille.
Sittemmin painopiste on siirtynyt käteisapuun. Sitä SPR antaa kansainvälisen Punaisen Ristin ohjelman kautta haavoittuvimmissa asemassa oleville ihmisille, joiden varat eivät riitä arjen perustarpeisiin. Apua on annettu myös henkilöille, jotka majoittavat maksutta muualta Ukrainasta paenneita.
”Käteisapu on tehokasta apua, sillä se käytetään perustarpeisiin, kuten ruokaan, lämmityskustannuksiin tai lääkkeisiin”, Korhonen perustelee.
Ukrainan perusterveydenhuolto on kovassa paineessa maan sisäisten pakolaisten suuren määrän vuoksi. Tätä varten SPR on toimittanut terveysklinikan ja tukee Ukrainan Punaisen Ristin liikkuvia terveysyksiköitä Länsi-Ukrainassa.
Lue lisää: Opettajien palkat maksuun Ukrainassa
Lue lisää: Ukrainan sodan ympäristötuhot uhkaavat jättää pitkän jäljen
