Jukka Aronen

Eliitin vedenkäyttö tuo ongelmia kaupungeille

Yksityiset uima-altaat ja puutarhat kuluttavat merkittävän määrän kaupunkien vedestä.

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana yli 80 kaupungissa on koettu vakavaa vesipulaa kuivuusjaksojen ja kestämättömän vedenkäytön seurauksena, sanovat tutkijat Nature-lehdessä.

Vesiongelmiin on törmätty kehittyvien maiden suurkaupungeissa, kuten Mexico Cityssä, São Paulossa, Kairossa, Hararessa, Maputossa, Kapkaupungissa, Pekingissä, Chennaissa, Bangaloressa ja Jakartalla.

Niukkuutta on koettu myös muun muassa Miamissa, Lontoossa, Barcelonassa, Roomassa, Istanbulissa, Moskovassa ja Tokiossa.

”Etuoikeutetut” kuluttavat puolet Kapkaupungin vedestä

Tutkijoiden mukaan kaupunkien vesiongelmat eivät johdu pelkästään ilmastonmuutoksen aiheuttamista aiempaa pidemmistä kuivuusjaksoista vaan myös siitä, millaiset vedenkäyttötottumukset ja -mahdollisuudet eri väestöryhmillä on.

Eliittiin kuuluva kotitalous käytti päivässä keskimäärin 2 160 litraa vettä ja ylempi keskiluokka 990 litraa. Näihin ryhmiin kuuluvilla kapkaupunkilaisilla on yleensä tilava talo, autoja, puutarha ja uima-allas.

Tutkijat ottivat tapausesimerkikseen Etelä-Afrikan Kapkaupungin ja jakoivat sen väestön viiteen varallisuusluokkaan: eliittiin, ylempään keskiluokkaan, alempaan keskiluokkaan, pienituloisiin sekä slummeissa asuvaan epäviralliseen sektoriin. Kaksi ylintä luokkaa yhdistettiin laajemmaksi ”etuoikeutettujen ryhmäksi”, jonka osuus koko kaupungin väestöstä on hieman alle 14 prosenttia.

Eliittiin kuuluva kotitalous käytti päivässä keskimäärin 2 160 litraa vettä ja ylempi keskiluokka 990 litraa. Näihin ryhmiin kuuluvilla kapkaupunkilaisilla on yleensä tilava talo, autoja, puutarha ja uima-allas. Etuoikeutettujen vastakohtana on epävirallisen sektorin ryhmä, jonka osuus kaupungin väestöstä on 21 prosenttia. Tämän ryhmän kotitalouksilla ei ole juoksevaa vettä eikä omaa käymälää, ja veden päivittäinen kulutus jää 41 litraan.

Kun tutkijat vertasivat vedenkäyttöä kunkin ryhmän kokoon, he huomasivat, että etuoikeutetut käyttivät 51 prosenttia koko kaupungin vedestä. Epävirallisen sektorin ja pienituloisten ryhmät, jotka muodostavat 61 prosenttia alueen väestöstä, käyttivät puolestaan vain 27 prosenttia vedestä.

Lähellä vesikatastrofia

Kapkaupunki pääsi kansainvälisiin uutisiin vuoden 2017 lopulla, kun sen vesivarannot uhkasivat loppua lähes kokonaan. Pitkään jatkunut kuivuus oli leikannut patoaltaissa olevat vedet 12,3 prosenttiin normaalista tasosta. Kaupunki yritti rajoittaa päivittäistä vedenkäyttöä 350 litraan kotitaloutta kohden ja nosti vesimaksuja.

Hätätilan aikana etuoikeutettujen piti lähinnä vähentää puutarhan kastelua, autonpesua ja uima-altaan täyttöjä, kun taas epävirallisella sektorilla jouduttiin leikkaamaan perustoimintoja, kuten peseytymistä, pyykinpesua ja ruoanlaittoa.

Tutkijoiden mukaan yksi Kapkaupungissa tehty oleellinen havainto oli se, että etuoikeutettujen ryhmä pystyi kiertämään kaupungin asettamia rajoituksia hankkimalla vettä yksityisiltä yrityksiltä. Eliitin ja ylemmän keskiluokan ostama yksityinen porakaivovesi madalsi alueen pohjavesivarantoja kestämättömällä tavalla.

Tutkijat eivät pidä Kapkaupungissa nähtyjä ilmiöitä ainutkertaisina, vaan uskovat, että tutkimuksen tuloksista on hyötyä useiden suurkaupunkien vesistrategioiden suunnittelussa.

Sopeutumista niukemman veden aikakauteen helpottaisi ennen kaikkea se, että julkisia vesivaroja kyettäisiin jakamaan nykyistä tasaisemmin eri ryhmien välillä. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi uima-altaiden käytön rajoittamista kaupunkialueilla.

Sopeuttamistoimet ovat tarpeen, sillä yli miljardin ihmisen uskotaan kärsivän vesiongelmista maailman kaupungeissa jo lähitulevaisuudessa, kun ilmasto lämpenee ja pitkät kuivuusjaksot lisääntyvät.

Lue lisää: Jopa viisi miljardia ihmistä kärsii vesipulasta vuonna 2050

Lue lisää: Vesikiistat yleistyvät maailmalla 

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje