Puolustusliitto Naton varsinaiset jäsenmaat sijaitsevat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Niiden lisäksi Natolla on kymmeniä kumppaneita – joista osa on kehittyviä maita – ympäri maailmaa.
”Nato ei ole globaali organisaatio. Se on euroatlanttinen organisaatio. Mutta me haluamme ylläpitää yhteyksiä globaalisti, koska turvallisuusasiat ovat nykyään maailmanlaajuisia. Haasteet kuten kyberpuolustus, tekoäly tai sotilaallinen toiminta avaruudessa ovat mittavia ja globaaleja. Ne eivät rajoitu pelkästään tietyille maantieteellisille alueille.”
Haasteet kuten kyberpuolustus, tekoäly tai sotilaallinen toiminta avaruudessa ovat mittavia ja globaaleja. Ne eivät rajoitu pelkästään tietyille maantieteellisille alueille.
Näin toteaa James Mackey, joka johtaa turvallisuuspolitiikan ja kumppanuuksien yksikköä Naton päämajassa Brysselissä. Yksikössä työskentelee kahdeksankymmentä työntekijää, jotka hoitavat suhteita Naton kumppanimaihin sekä organisaatioihin, kuten EU, YK, Maailmanpankki ja Afrikan unioni.
Turvallisuuspolitiikan ja kumppanuuksien yksikkö muodostaa yhdessä asevalvonnan, aseriisunnan ja ydinsulkusopimuksen yksikön kanssa poliittisten asioiden ja turvallisuuspolitiikan osaston, joka hoitaa Naton suhteita muihin toimijoihin ulkoministeriön tapaan.
Mackeyn mukaan Naton kumppanuudet räätälöidään erikseen jokaisen kumppanimaan mukaan.
”Suomen kumppanuus oli hyvin erilainen kuin Sveitsin, Jordanian tai Japanin kumppanuus. Asioista neuvotellaan lähtien jokaisen kumppanin omista tarpeista.”
Suuri osa Naton lähes neljästäkymmenestä kumppanista on niin sanottuja rauhankumppaneita. Naton rauhankumppanuusohjelma perustettiin vuonna 1994. Ohjelmassa olivat mukana myös Venäjä ja Valko-Venäjä, joiden kanssa kumppanuudet on nyt keskeytetty kokonaan.
Joidenkin kumppanimaiden kanssa yhteistyö on hyvinkin tiivistä, kun taas joidenkin kanssa se on vähäisempää. Myös yhteistyön muodot eroavat toisistaan. Kumppanimaiden lisäksi Nato haluaa ylläpitää suhteita myös moniin muihin maihin, joita se kutsuu epävirallisesti kontaktimaiksi.
Euroopan unionin kanssa Nato tekee yhteistyötä esimerkiksi kyberuhkien ja disinformaation torjunnassa.
Kumppaneita ja kontakteja
Kumppanimaita Natolla on Euroopan lisäksi Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa sekä Lähi-idässä, Etelä-Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa.
Kumppaneita on tullut vuosien mittaan lisää ryppäittäin uusien, löyhästi alueellisten sopimusten kautta. Välimeren alueen sopimus on tuonut Natolle seitsemän uutta kumppania, joita ovat Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Mauritania, Marokko ja Tunisia. Persianlahden alueelta taas ovat mukana Bahrain, Kuwait, Qatar ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.
”Afrikan maista me olemme käyneet viime aikoina tiivistä keskustelua erityisesti Ghanan kanssa, joka ei siis kuitenkaan ole kumppanimaa, vaan kontaktimaa”, Mackey toteaa.
”Teemme yhteistyötä myös Afrikan unionin kanssa, jolla on merkittävin rauhanturvajoukko Afrikassa. Me tuemme Afrikan unionia esimerkiksi sen päämajan henkilökunnan koulutuksessa, jotta se pystyy keskittymään omaan tehtäväänsä Afrikassa.”
Etelä-Amerikassa Natolla on ainoana kumppanimaanaan Kolumbia. Se kuuluu niin sanottujen globaalien kumppanien joukkoon, joiden kanssa Nato on solminut kumppanuuksia yhteisten intressien ja turvallisuuteen liittyvien haasteiden vuoksi.
”Kumppanuus Kolumbian kanssa kiinnostaa myös monia muita Latinalaisen Amerikan maita, jotka lähestyvät meitä, kun haluavat saada enemmän tietoa yhteistyöstämme Kolumbian kanssa. Myös Kolumbia haluaa meidän tiedottavan kumppanuudestamme avoimesti muille”, Mackey sanoo.
Viime vuosina Nato on vahvistanut kumppanuuksiaan erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella. Sen kumppaneihin kuuluvat niin Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Korea kuin Japani. Globaaleja kumppaneita ovat myös Irak ja Pakistan.
Turvallisuushuolet esiin
Nato haluaa tukea yleisesti rauhanturvajoukkojen toimintaa, koska se näkee sen edistävän globaalia turvallisuustilannetta.
Nato tarjoaa kumppanimailleen mahdollisuuden poliittiseen dialogiin. Kumppanimaat voivat olla mukana myös monissa Naton järjestämissä kokouksissa ja seminaareissa.
”Kumppanimaat voivat nostaa keskusteluissa esiin omia turvallisuushuoliaan ja niitä aiheita, jotka ovat niille tärkeitä. Natoon otetaan paljon yhteyttä myös suoraan, koska päämajamme sijaitsee Brysselissä, missä on suuri määrä suurlähetystöjä”, Mackey toteaa.
Nato järjestää vuosittain 1200 sotilaskoulutukseen liittyvää tapahtumaa, joiden aiheet ovat moninaisia. Koulutukset voivat keskittyä vaikka miinanraivaukseen, radioviestintään sotilasoperaatiossa tai englannin kieleen.
”Kun maat tekevät yhteistyötä Naton kanssa ja antavat joukoilleen Naton standardien mukaista sotilaskoulutusta, se antaa niille mahdollisuuden osallistua myös EU:n tai YK:n rauhanturvaoperaatioihin. Osallistuminen Nato-operaatioihin ei ole välttämätöntä. Nato haluaa tukea yleisesti rauhanturvajoukkojen toimintaa, koska se näkee sen edistävän globaalia turvallisuustilannetta.”
