Nigeriassa joka toinen vaihtaa kryptovaluuttoja säännöllisesti. Joku voi vaurastuakin, mutta ympäristö maksaa valuuttojen louhinnasta kovan hinnan.
John Ekene on ympäristöteknologian opiskelija Nigerian suurimmasta kaupungista Lagosista. Hän sanoo rakastavansa kryptovaluuttoja.
”Voin lähettää ja vastaanottaa rahaa nopeasti ja halvalla ilman, että minun tarvitsee selittää pankilleni suuristakaan summista, mistä ne tulevat tai mihin niitä lähetän.”
Hänestä tavallisissa pankeissa rahojen siirtoon liittyy turhaa byrokratiaa ja muita hidasteita.
Samaa mieltä on mikrobiologiksi valmistunut Chika Ike. Nigerian valuutta naira on epävakaa, ja inflaatio kiusaa kuluttajia, hän sanoo.
Ike etsii töitä mutta käytännössä elää kryptovaluuttakaupalla. Niin tekee myös Ekene, joka kryptovaluuttojen ohella keinottelee ulkomaanvaluutoilla. Molempien suosikki on kryptovaluutoista tunnetuin eli bitcoin.
Nuoret kaupunkilaiset omaksuvat uutta
Yhdysvaltalaisen Morning Consult -yrityksen selvityksen mukaan jopa 56 prosenttia Nigerian aikuisväestöstä myy tai ostaa kryptovaluuttoja vähintään kerran kuukaudessa. Osuus on maailman suurin.
Rahassa mitattuna kryptovaluuttoja käytetään eniten Vietnamissa, Intiassa ja Pakistanissa. Myös Ukrainassa, Keniassa ja Venezuelassa kryptokauppa on vilkasta.
Rahassa mitattuna kryptovaluuttoja käytetään eniten Vietnamissa, Intiassa ja Pakistanissa.
Kryptovaluuttojen suosio näkyy Lagosin arjessa, kertoo Olu Raheem. Hän työskentelee neuvonantajana Business Finlandissa, joka tarjoaa kansainvälistymispalveluita suomalaisyrityksille.
”Täällä on nuori väestö, joka omaksuu nopeasti uusia asioita.”
Tavallisten ihmisten on vaikeaa saada ulkomaanvaluuttaa, luottokortit toimivat puutteellisesti ja kryptovaluuttojen ympärillä pyörii paljon paikallisia startup-yrityksiä, Raheem luettelee.
Nigerialaisia asuu paljon Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joten rahalähetykset liikkuvat ja kauppa käy.
Raheem arveleekin, että noin 90 prosenttia nigerialaisten kryptovaluuttojen käytöstä on kansainvälisiä rahansiirtoja. Maan sisällä niillä sitä vastoin ei voi tehdä paljoakaan.
”On täällä joitain startup-kokeiluja, joissa kryptovaluuttoja käytetään maksuvälineenä.”
Nigerian keskuspankki suhtautuu kryptovaluuttoihin nihkeästi, ja hallitus on kieltänyt niiden käytön. Silti nuoret vaihtavat bitcoineja aktiivisesti eri alustoilla.
”En usko, että hallitus onnistuu lopettamaan kryptovaluuttojen vaihtamisen Nigeriassa”, Chika Ike sanoo.
Vaihtoehto pankille
Kryptovaluutat ovat kehitysmaissa kaupunkilaisten tapa sijoittaa säästöjään, sanoo apulaisprofessori Peter Howson brittiläisestä Northumbrian yliopistosta. Hän on julkaissut lukuisia artikkeleita kryptovaluutoista ja lohkoketjuista. Kryptovaluuttojen käytöstä kehittyvissä maissa kertova kirja on parhaillaan vertaisarvioitavana.
”Kaupunkilaisilla ei ole mahdollisuutta ostaa maata. He voisivat toki panna rahaa tyynyn alle tai pankkiin, mutta silloin se menettäisi arvoaan.”
Se on kuitenkin vain osaselitys: Howson epäilee, että suurin osa sijoittajista haluaa rikastua helposti.
”Kyse on spekuloinnista, eivätkä syyt poikkea siitä, mitä ne ovat Suomessa tai Britanniassa. He haluavat pelata tässä kasinossa.”
Energiaa kuluu
”Bitcoin on pahin ihmisen tarkoituksella saastuttamaan kehittämä teknologia.”
– Peter Howson
Peter Howson muistuttaa, että bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat ympäristön kannalta tuhoisa keksintö.
”Bitcoin on pahin ihmisen tarkoituksella saastuttamaan kehittämä teknologia.”
Tämä johtuu kryptovaluuttojen louhinnasta eli niiden luomisesta tietokoneilla. Howson vertaa järjestelmää lottoamiseen: tietokoneilla on kymmenen minuuttia aikaa arvata pitkä numerosarja, ja voittaja palkitaan bitcoinilla.
Työ vaatii tietokoneilta paljon laskentatehoa, ja yleensä louhintaa suoritetaan suurissa tietokonehalleissa. Tässä ”pelissä” tulos yritetään optimoida siten, että käytetty sähkö ei maksaisi enempää kuin pelissä voitetut bitcoinit tuottavat.
Nyt tosin globaalin energiakriisin kallistama sähkö laskee louhinnan kannattavuutta.
Howsonin mukaan bitcoinin louhinnassa kuluu energiaa yhtä paljon kuin monessa valtiossa käytetään kaikkeen toimintaan. Louhinnan hiilijalanjälki on myös suurempi kuin kullankaivuulla maailmassa.
Howsonin mukaan se, että jotkut toimijat hyödyntävät louhinnassaan uusiutuvia energialähteitä, ei muuta kokonaiskuvaa.
Lisäksi louhinnassa käytetyt tietokoneet synnyttävät suuren määrän elektroniikkaromua, joka useimmiten päätyy köyhiin maihin.
Halpa sähkö houkuttaa louhintaan
Mittavinta louhinta on Yhdysvalloissa ja Kiinassa, jossa edes sen kieltäminen ei ole onnistunut sitä lopettamaan. Suuria louhintalaitoksia on myös esimerkiksi Kazakstanissa, Venäjällä ja Islannissa.
Uusia halleja perustetaan ennen kaikkea löyhän säätelyn, korkean korruption ja halvan sähkön maihin, joissa sähkönsaanti on kohtuullisen luotettavaa.
Nigeriassa eikä muuallakaan Afrikassa juurikaan louhita kryptovaluuttoja, koska sähkönsaantiin ei voi luottaa. Toisaalta Chike Ike ei ole edes kuullut liiketoimintansa ympäristövaikutuksista.
John Ekeneä sitä vastoin ympäristön tila ja kryptovaluuttojen ilmastovaikutukset huolettavat.
”Mutta tällä hetkellä minulla ei ole vaihtoehtoja.”
Rikolliset hyötyvät
Kryptovaluuttojen puolustajien mukaan ne toimivat pankkeina ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta avata pankkitiliä. Kryptovaluuttojen arvon romahdus viime keväänä kuitenkin osoitti, etteivät ne säilyttäneet arvoaan. Moni bitcoinia pienempi valuutta katosi kokonaan markkinoilta.
”Valtaosa sijoittajista menettää tässä pelissä rahaa, ja vain harvat voittavat. Kryptovaluutoissa ei ole mitään turvaa”, Peter Howson sanoo.
Bitcoin on virallinen valuutta Keski-Afrikan tasavallassa ja El Salvadorissa, jonka presidentti Nayib Bukele on vanhastaan ”bitcoinnörtti”.
Pankkitilien puute on aito ongelma monessa köyhässä maassa, mutta siihen on toinen ratkaisu. Useissa Afrikan maissa käytetään mobiilirahaa, jolloin maiden virallista valuuttaa siirretään matkapuhelimilla ilman, että tarvitaan pankkitiliä. Tunnetuin yritys on kenialainen M-Pesa.
”Mobiiliraha tekee kaiken sen, mitä bitcoinkin toivoisi tekevänsä”, Howson sanoo.
Hänen mielestään bitcoinilla voi lähinnä ostaa huumeita, maksaa palkkamurhia ja kiertää talouspakotteita.
Kryptovaluutat ovat autoritaaristen johtajien ja järjestäytyneen rikollisuuden kätevä väline huolehtia rahansiirroistaan. Bitcoin onkin virallinen valuutta Keski-Afrikan tasavallassa ja El Salvadorissa, jonka presidentti Nayib Bukele on vanhastaan ”bitcoinnörtti”.
Sääntelylle tarvetta
Peter Howson on tutkinut mahdollisuuksia saada saastuttavat kryptovaluutat kuriin. Hallitukset voisivat esimerkiksi säädellä kryptovaluuttojen vaihdantaa tai louhintaa. Niiden myynti ja ostaminen voitaisiin myös kieltää, kuten Nigeriassa on toimittu, vaikkakin huonolla menestyksellä.
”Hintoja pitäisi saada tavalla tai toisella laskettua sen verran, ettei louhiminen kannattaisi.”
Se on kuitenkin vaikeaa, koska kryptovaluuttojen puolesta lobataan laajasti. Howsonin mukaan Yhdysvalloissa ”kryptolobbaaminen” on rahassa mitattuna laajempaa kuin ase- ja lääketeollisuuden lobbaaminen yhteensä.
Taustalla toimii myös valtava viestintäkoneisto, ja mediat kertovat kryptovaluutoilla hankituista voitoista varsin kritiikittömästi myös Suomessa. Lisäksi niitä mainostetaan verkossa ja joissain maissa katujenkin varsilla.
Muiden muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD ovat ehdottaneet kryptovaluuttojen globaalia sääntelyä. Toistaiseksi sääntely rajoittuu yksittäisten maiden kieltoihin.
Kryptovaluuttojen arvo laski voimakkaasti viime keväänä, mutta sekään ei tuhonnut bitcoinia eikä muita isoja valuuttoja. Howson ei usko, että suurikaan kurssiromahdus lopettaisi kryptovaluutat kokonaan.
”Bitcoin tarvitsee säilyäkseen vain pari nörttiä läppäriensä ääressä, joten siitä on aika mahdotonta päästä eroon. Se on tullut jäädäkseen.”
Lue lisää: Lohkoketju luo luottamusta
