Uusi hallitus joutuu pohtimaan kehityspolitiikkaansa ja sen rahoittamista. Kehitys-Utveckling pyysi eri alan asiantuntijoilta ehdotuksia kehitysyhteistyön uudistamiseksi.
Yksi asiantuntijoista toteaa, että Suomen pitäisi yhdistää kehitysavussaan entistä tehokkaammin julkista ja yksityistä rahaa.
Toinen varoittaa: Jos yhteisiä varoja suunnataan yrityslähtöisiin hankkeisiin, on varmistettava, että niitä koskevat samat säännöt kuin muutakin kehitysyhteistyötä.
Kehitys-Utveckling-lehti pyysi eri alan asiantuntijoita kirjoittamaan blogitekstejä siitä, miten he kehittäisivät kehityspolitiikkaa.
Ritva Reinikka
Taloustieteen tohtori
Suosittelen Suomea nostamaan tulokset kehitysyhteistyön keskiöön. Toinen suositukseni on, että kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä ohjataan eduskunnan hyväksymällä pitkän tähtäimen periaate- ja tavoiteohjelmalla. Kannustan jatkamaan tulosperustaisia maastrategioita pääkumppaneiden kanssa vain muutamaan sektoriin ja ohjelmaan keskittyen. Kehotan harkitsemaan huolella, kuinka monta haurasta valtiota Suomen kaltainen pieni avunantaja voi tukea.
Julkisin varoin toimittaessa täytyy kyetä osoittamaan työn tuloksellisuus.
Anna Erkkilä
Kansainvälistymisen asiantuntija, Finpron Senior Advisor
Tavoitteena on rakentaa liikekumppanuuksia ja uusia innovaatioita, kehittää yksityissektoria sekä vahvistaa kehitysmaiden taloutta. Kehitysliiketoiminta on liiketoimintaa, joka tuottaa positiivisia vaikutuksia kehittyvillä markkinoilla ja tapahtuu suomalaisten yritysten ja kehitysmaiden toimijoiden välillä. Jotta toiminta olisi jatkuvaa pilottiprojektien ja kampanjoiden sijaan, sen on oltava myös taloudellisesti kannattavaa.
Mitä paremmin ymmärrämme haasteet, toiveet ja tarpeet, sitä paremmin voimme kehittää tukimuotoja.
Eeva Nyyssönen
Girls Hub -järjestön tiedottaja Etiopiassa
Kaikki kehitysyhteistyön tekijät tietävät hankkeita, joissa tuloksia ei ole saatu aikaan, koska idea hankkeisiin on tullut ulkopuolelta. Entä jos edellytettäisiin, että aloite uuteen kehitysyhteistyön hankkeeseen on tultava kohdemaalta ja että maan hallituksen on osoitettava aitoa, kauaskantoista omistautumista asialle?
Olisiko radikaali ajatus, että aloite hankkeeseen tulisi kohdemaalta?
Eija Koivuranta
Väestöliiton toimitusjohtaja
Jokainen uusi hallitus rakentaa oman kehityspoliittisen ohjelmansa. Neljä vuotta on liian lyhyt aika kestävien muutosten tavoitteluun. Kehityspolitiikalle olisi määriteltävä pysyvä perusta, joka edustaa suomalaisia kehityspoliittisia arvoja. Jokainen hallitus voisi pitkäaikaisten periaatteiden pohjalta määritellä haluamiaan painotuksia. Esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa on säädetty kehitysyhteistyölaki, joka määrittelee kehityspolitiikan -ja yhteistyön perustan.
Suomen kehityspolitiikalle olisi määriteltävä pysyvä perusta.
Irja Askola
Helsingin hiippakunnan piispa
Kehitysyhteistyössä toimivat samat lainalaisuudet kuin yleensä ihmisten kanssakäymisessä: Kysy, ennen kuin vastaat. Kysy erityisesti heiltä, jotka eivät ole kaltaisiasi. Kiinnostu ennen kuin hallinnoit, organisoit ja budjetoit. Havahdu päätöspöydissä ”näkymättömien arkiosaajien puuttumiseen”. Ja ennen kaikkea, kestä keskeneräisyyttä itsessäsi ja toisissa.
Kiinnostu ennen kuin hallinnoit, organisoit ja budjetoit.
Ilmi Salminen
Kasvuyrittäjätapahtuma Slushin aktiivi
Kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyötä voisi lisätä. Järjestöt voisivat toimia hyvinä paikallisina kumppaneina yrityksille, jotka pyrkivät kehittyville markkinoille. Lisäksi kehittyviä maita pitäisi kannustaa lisäämään osuuttaan paikallisen yritystoiminnan rahoituksesta. Perinteinen hanketuki, kehitysapu ja kehittyvien markkinoiden kasvuyrityksille suunnattava tuki eivät sulje toisiaan pois.
Ongelmat ovat moninaisia ja niin pitää olla keinojenkin.
Ann Selin
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja
Me nautimme yhteisin varoin rakennetuista turvaverkoista ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, joten miksi emme soisi sitä maissa, joissa kehitys on alkutekijöissään? Tasa-arvo, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus ovat arvoja, johon myös maailmanlaajuisen yhteiskuntapolitiikan tulee nojata. Sananvapauden ja äänen lainaaminen niille, joilta se on viety, on kehitysyhteistyötä halvimmillaan.
Äänen lainaaminen niille, joilta se on viety, on kehitysyhteistyötä halvimmillaan.
Jarkko Eloranta
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja
Näyttää siltä, että julkisten palvelujen yksityistämisestä tulee osa YK:n virallista kehityspolitiikkaa. Myös Suomessa yritykset ja niiden etujärjestöt ovat tulossa jakamaan kehitysyhteistyön rajallisia varoja. Jos yhteisiä varoja suunnataan yrityslähtöisiin hankkeisiin, on varmistettava, että niitä koskevat samat säännöt kuin muutakin kehitysyhteistyötä.
Kehitysrahoitusta saavan yrityksen on huolehdittava yhteiskuntavastuustaan.
Ronald Wiman
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö
EU:n sosiaaliturvajärjestelmien tukiohjelma auttaa kymmenen kehitysmaan pyrkimyksiä rakentaa kansallisia perusturva- ja peruspalvelujärjestelmiä, joiden avulla köyhyys vähenisi pysyvästi. Tästä Suomella on kokemusta. Kehitysmaiden etuus- ja rahoitusjärjestelmiä on kehitettävä askel kerrallaan, jotta koko väestön perusturva voidaan vähitellen kattaa.
Kehitysmaiden etuus- ja rahoitusjärjestelmiä on kehitettävä askel kerrallaan.
Pentti Pikkarainen
Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja
Perinteistä kehitysyhteistyötä ja sen vaihtoehtoja olisi syytä arvioida perusteellisesti. Pitäisi pohtia, missä määrin olisi hyödyllistä pyrkiä auttaamaan kehitysmaita esimerkiksi kansainvälisen kaupan pelisääntöjä kehittämällä. Parasta olisi, jos Suomella olisi pitkäjänteinen kehitysyhteistyöpoliittinen linjaus, jopa eduskunnan siunaama kehityspoliittinen laki.
Vaihtoehtoja perinteiselle kehitysyhteistyölle on syytä arvioida perusteellisesti.
Leena Kerkelä
Ekonomisti
Kehitysavun voi rinnastaa investointiin, jolla on riski ja tuotto. Tuotoksi voidaan esimerkiksi katsoa epäedullisen tapahtuman välttäminen rauhantyössä. Hanke voi myös tuottaa paljon osaamista ja tietoa työntekijöiden myöhempää käyttöä varten silloinkin, kun se ei juurtunut kehitysmaan talouteen. Kehitysapu voi siis lisätä työntekijöiden henkistä pääomaa, ja sen tuoton jakavat ehkä yhteisöt kotimaassa ja kansainvälisissä järjestöissä.
Tuotto on laajempi käsite kehitysyhteistyössä kuin se perinteisesti ymmärretään.
Jyrki Koskelo
Pääomasijoittaja ja kehitysrahoituksen asiantuntija
Suomen pitäisi kehittää raami, jolla kehitysprojektien tuottoa mitataan. Ilman mittaamista ei saada selville, mikä toimii. Suomen pitäisi myös yhdistää kehitysavussaan entistä tehokkaammin julkista ja yksityistä rahaa. Yritysten kauppaa ja sijoituksia kehittyviin maihin pitäisi kehittää voimakkaasti Finnfundin, Finnveran ja muiden julkisrahoitteisten laitosten avulla.
Julkista ja yksitystä rahaa pitäisi yhdistää entistä tehokkaammin kehitysavussa.
Jukka Pirttilä
Taloustieteiden professori
Kehitysapu on kiihdyttänyt vastaanottajamaiden talouskasvua. Silti kehitysyhteistyötä voidaan vielä tehostaa. Järjestelmällinen evaluointityö pitäisi aloittaa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Lisäksi hankkeen pitäisi olla evaluoitavissa. Kaikkea ei kannata evaluoida, mutta paljon voisi, erityisesti kun halutaan vertailla kustannusten vaikuttavuutta.
On järkevää kokeilla ja testata kokeiluja järjestelmällisesti.
Kalle Liesinen
Eversti evp. ja kriisinhallinnan kouluttaja
Siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön työnjakoa on tarkistettava. Perusturvallisuuden luominen pitäisi nähdä osana kehitystä. On itsensä pettämistä kirjoittaa kehitysyhteistyön tavoitteisiin rauhanomaisten yhteiskuntien kehittäminen ja kaikkien pääsy oikeuspalveluiden pariin, ellei oikeuspalveluiksi hyväksytä poliisin toimintaa ja vaikeissa tapauksissa myös maan omien asevoimien vastuuta kansalaisten turvallisuudesta.
Kehitysyhteistyön pitäisi alkaa kriisialueilla paljon nykyistä aiemmin.
Eva Nilsson
Kepan kehityspoliittinen asiantuntija
Yksin kehitysyhteistyö ei riitä kitkemään eriarvoisuutta. Äärimmäiseen rikkauteen ja vaurauden keskittymiseen on puututtava. On tärkeää suitsia veroparatiisitaloutta, pysäyttää ilmastonmuutos ja sitoutua yritysvastuuseen. Vero- ja investointipolitiikan on muututtava. Eriarvoisuutta suitsivia ratkaisuja pitää edistää esimerkiksi neuvoteltaessa YK:n uusia kehitystavoitteita ja kansainvälistä ilmastosopimusta.
Tarvitsemme rohkeaa politiikkaa, joilla eriarvoisuuden syihin puututaan.
Kari Raivio
Helsingin yliopiston emerituskansleri
Ensi syksynä YK:ssa hyväksytään uudet kestävän kehityksen tavoitteet. Suomen pitäisi päättää, millaisilla hankkeilla voisimme parhaiten tukea tavoitteiden saavuttamista. Suomalaiset ylpeilevät maailman parhaalla koululla ja luottavat tietoonsa ja osaamiseensa. Siksi olisi luontevaa, että Suomi lisäisi kehitysyhteistyössään koulutusta ja tutkimusta, jotka vahvistaisivat kehitysmaiden osaamista.
Koulutus ja tutkimus näyttelevät turhan vaatimatonta osaa kehitysyhteistyössä.
Ville Cantell
Kauppapolitiikka-lehden päätoimittaja
Suomessa käytetään edelleen vähän kehitysyhteistyövaroja yhteistyöhön yritysten kanssa. Myös uutta yritystoimintaa olisi tuettava kehitysyhteistyövaroin, ja julkisia ja yksityisiä toimijoita pitäisi kannustaa yhteistyöhön. Korkotukiluottojen tilalle tarvitaan korvaava rahoituskanava. Lisäksi kaikki valtiolliset rahoitusinstrumentit tulisi saattaa yhteen ja saman sateenvarjon alle.
Uutta yritystoimintaa olisi tuettava kehitysyhteistyövaroin.
Frank Martela
Tutkijatohtori ja kouluttaja
Ensin kehittyvän maan poliittinen järjestelmä on pistettävä kuntoon. Kun riistävät instituutiot on purettu, on ihmisillä mahdollisuus itse parantaa omaa asemaansa. Tässä heitä voidaan tukea esimerkiksi tarjoamalla alkupääomaa mikrolainojen kautta. Olennaista on se, että laajapohjainen poliittinen järjestelmä antaa heille mahdollisuuden itse olla vastuussa omasta kehityksestään.
Ihmisille on annettava mahdollisuus parantaa itse omaa asemaansa.
Elisabeth Rehn
Ministeri
Rauhan ja kehityksen tiellä tärkein tehtävämme on tukea ihmisoikeuksien toteutumista ja tyttöjen koulutusta. Hyvinvointi ja talous kasvavat, kun naiset voivat toimia yhteiskunnassa tasa-arvoisina miesten kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että naisten osallistuminen päätöksentekoon ja rauhanrakentamiseen johtaa kestäviin tuloksiin.
Tärkein tehtävämme on tukea ihmisoikeuksien toteutumista ja tyttöjen koulutusta.
