Maailman maiden sosiaalinen kehitys parani vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana, mutta suurimmat edistysaskeleet ovat sen jälkeen pysähtyneet.
Tilastot kertovat, että maailman demokratian tila ei ole juuri parantunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Millä tavoin muut globaalin kehityksen osa-alueet ovat muuttuneet?
Washingtonissa Yhdysvalloissa päämajaansa pitävä Social Progress Imperative -ajatushautomo julkaisi uuden version sosiaalista kehitystä mittaavasta SPI-indeksistään. Ajatushautomo mainostaa vuoden 2023 päivityksen ja raportin olevan ”laajin koskaan tehty sosiaalisen kehityksen arviointi”.
Vuoden 2023 SPI-indeksi keskittyy n vuosien 1990 ja 2020 väliseen aikaan. Maapallolla nähtiin nopeaa edistystä 1990-luvulla (kuten myös 1980-luvulla), mutta inhimillinen kehitys hidastui selvästi viimeistään vuonna 2010. Siitä eteenpäin nähtiin jopa kielteistä kehitystä: mittarit kääntyivät alaspäin henkilökohtaisen turvallisuuden, yksilönoikeuksien toteutumisen ja moninaisuuden huomioonottamisen suhteen.
Afrikassa menestyivät Etiopia ja Etelä-Afrikka
Indeksi laittaa 170 maailman maata paremmuusjärjestykseen, ja listaus noudattaa pitkälti muiden vastaavien mittausten tuloksia. Kärjessä ovat vauraat eurooppalaiset valtiot, ja perää pitää joukko Saharan eteläpuolisen Afrikan maita. Ykkösenä on Norja, ja viimeiseltä sijalta löytyy Etelä-Sudan.
Indeksin mukaan lähes kaikkien maailman maiden sosiaalinen kehitys parani kolmen vuosikymmen aikajaksolla. Ainoastaan Venezuelan pisteet putosivat 67:stä 65:een, ja Tadžikistanin saldo pysyi samana.
Vaikka Yhdysvaltojen pisteet kohosivat hieman, maa valui listalla peräti 23 sijaa alaspäin, ja esimerkiksi EU:n 27 jäsenmaan ryhmä ohitti Yhdysvallat vuonna 2006.
Suurimmat kehitysaskeleet otettiin Itä-Aasiassa, jossa keskeisenä sosiaalisen kehityksen moottorina toimivat parannukset Kiinan terveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. Suurin nousija listalla oli Kiinan ja Intian välissä sijaitseva pieni Bhutan, joka on tullut tunnetuksi onnellisuusindeksistään. Suurista kehittyvistä talouksista poikkeuksellisen hyvin etenivät Etelä-Afrikka, Indonesia ja Etiopia.
Indeksi ei vielä huomioi koronapandemiaa
Social Progress Index on otettu käyttöön vuonna 2014. Indeksin laadinnassa on käytetty hyväksi muun muassa Amartya Senin, Douglass Northin ja Joseph Stiglitzin tutkimuksia ja kirjoituksia.
SPI-indeksi muistuttaa YK:n laatimaa Inhimillisen kehityksen indeksiä HDI:tä, mutta poikkeaa siitä laajuutensa vuoksi. SPI:n laadinnassa huomioidaan peräti 52 mittaria, kun HDI keskittyy vain muutamaan kehityksen ulottuvuuteen.
SPI-indeksi laittaa maailman maat järjestykseen kolmen asian suhteen: miten ne toteuttavat kansalaistensa perustarpeita, millaisen perustan ne ovat luoneet pitkän aikavälin kehitykselle ja millaisia mahdollisuuksia niiden kansalaisilla on parantaa omaa elämäänsä.
Indeksi tarkastelee nimenomaan ”sosiaalista” kehitystä, eikä sen mittaristoon ole kelpuutettu yhtäkään taloudellisen kehityksen mittaria.
Vuoden 2023 päivitys ei mittaa koronapandemian vaikutusta, koska kohteena ovat vuodet 1990-2020.
