Vauras elämäntapa perustuu vielä pitkään hiilellä tuotettuun lämpöön, öljyllä kulkevaan tavaraliikenteeseen ja maakaasusta jalostetulla typpilannoitteella tuotettuun ruokaan, kirjoittaa Vaclav Smil tuoreessa kirjassaan.
Vaclav Smil on kanadalainen Manitoban yliopiston emeritusprofessori ja tietokirjailija. Hän on julkaissut yli 40 teosta muun muassa energia-, väestö- ja ympäristökysymyksistä. Tuoreimmassa kirjassaan How The World Really Works hän pohtii, onko ihmiskunta tuhoon tuomittu vai onko kaiken pelastava ratkaisu vielä mahdollinen alati kuumenevalla maapallolla.
Kirjan keskiössä on ilmastonmuutosta hidastava niin sanottu vihreä siirtymä eli fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla.
Kirjan keskiössä on ilmastonmuutosta hidastava niin sanottu vihreä siirtymä eli fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla.
Smilin viesti on, että siirtymää tarvitaan, mutta se ei tapahdu vuosissa vaan pikemminkin vuosikymmenissä. Näin siksi, että fossiilista energiaa hyödynnetään paljon muuhunkin kuin sähköntuotantoon. Hän muistuttaa, että vielä pitkään vauraissa valtioissa hyvinvointi ja elämäntapa perustuvat hiilellä tuotettuun lämpöön, öljyllä kulkevaan tavaraliikenteeseen ja maakaasusta jalostetulla typpilannoitteella tuotettuun ruokaan.
Siksi hiiletöntä maailmaa ei luoda vain yhteiskuntia sähköistämällä, vaikka se syntyisikin tuuli- ja aurinkovoimalla, Smil toteaa.
Tavoitteen saavuttamista hidastaa myös se, että vielä ei ole keksitty keinoa korvata muovia, terästä eikä betonia etenkään rakennusteollisuuden raaka-aineina. Päinvastoin niiden kysyntä kasvaa, kun nykyiset kehittyvät maat haluavat vaurastua Kiinan mallin mukaisesti, Smil kirjoittaa.
Ei yksinkertaisia ratkaisuja
Vaclav Smil kirjoittaa, ettei hän ole sen enempää pessimisti kuin optimistikaan vaan tieteentekijä. Siksi hän haluaa kirjansa otsikon mukaisesti selittää yksityiskohtaisesti ja historiaa kerraten, miten maailma toimii. Aihekokonaisuuksia ovat energia, ruoantuotanto, materiaalit, globalisaatio, riskit, ympäristö ja tulevaisuus. Kirjan lopussa on laaja lähdeluettelo.
Smilillä ei ole tarjota maapallon haasteisiin yksinkertaisia ratkaisuja. Vauraissa maissa ihmiset voisivat kuitenkin hänen mielestään vähentää arkisilla päätöksillään hiilipäästöjään ja suojella elonkehää: rakentaa energiatehokkaasti, vähentää lihankulutustaan ja ruokahävikkiä, luopua katumaastureista.
Sitä vastoin hän ei usko, että ilmastonmuutosta ja luontokatoa torjutaan kansainvälisillä suurkokouksilla tai tiukoilla aikarajoilla.
Smil ehtii käsitellä kirjassaan koronaviruspandemian opetuksia ihmiskunnalle. Ruotimatta sen sijaan jää Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset vihreän siirtymisen nopeutumiseen ja globaalisti kiihtyvän asevarustelun seuraukset hiilitavoitteille.
Lue lisää: Ukrainan musta multa ehti ruokkia ison osan Afrikkaa
Lue lisää: Ihmiskunnan voittoisa tarina jatkuu haasteista huolimatta
