Hyvä paha muovi

Murto-osa maailman muovista käytetään Afrikassa, mutta muovi on sielläkin mittava ongelma. Suomalaisyhtiö aloittelee Keniassa maidon muovipussitusta – ja sillä voi olla paljon myönteisiä vaikutuksia.

Julkisessa keskustelussa muovista on tullut terveyden ja ympäristön ykkösvihollinen. Silti se on yhä hyvä pakkausmateriaali, kun ruoan ja juoman pitää säilyä puhtaana pitkään. Ainakin se on kartonkia edullisempi vaihtoehto köyhän maan kuluttajille.

”Keniassa saa samalla hinnalla kolme kartongista tai neljä muovista tehtyä kahden desilitran maitopakkausta. Kun rahasta on tiukkaa, ihmiset maksavat mieluummin sisällöstä kuin pakkauksesta”, sanoo suomalaisen Elecster Oyj:n entinen toimitusjohtaja Jarmo Halonen.

Elecster suunnittelee, valmistaa ja markkinoi iskukuumennetun maidon prosessointi- ja pakkauskoneita sekä muovisia pakkausmateriaaleja vientimarkkinoille. Keniassa yhtiön uusi tuotantolaitos alkoi pussittaa asiakkaidensa maitoa paikan päällä valmistettuun muoviin vuoden 2018 lopussa.

Iskukuumennuksessa maito lämmitetään pariksi sekunniksi 140–150 asteeseen, jolloin pieneliöt kuolevat. Siksi se on hygieenisempää kuin toreilta tai tiloilta hankittu käsittelemätön maito.

Kuumennuksen jälkeen maito myös säilyy kuukausia huoneenlämmössä. Siitä on hyötyä köyhien maiden kaupoissa ja kodeissa, joissa ei välttämättä ole jääkaappia tai edes sähköä.

”Kouluissa muoviset maitopakkaukset kerätään ja lähetetään takaisin muovitehtaalle, jossa niistä valmistetaan uusia tuotteita”, Halonen kertoo.

Hän myöntää, että muutoin Keniassa muovinkeräys ja -kierrätys on lähes olematonta.

Maitotalous kehittää

Elecster on toiminut Keniassa 1980-luvulta lähtien. Ensimmäinen asiakas oli Merun osuustoimintameijeri, joka toimittaa iskukuumennettua maitoa keskiseen Keniaan ja pääkaupunkiin Nairobiin.

Meijerin ensimmäinen laitteisto tuotiin Suomesta kehitysyhteistyövaroin. Sen jälkeen meijeriä on laajennettu kuusi kertaa kaupallisella rahalla. Samalla käsitelty maitomäärä on kasvanut alun 1 500 litrasta 220 000 litraan päivässä.

Halonen korostaa maidontuotannon merkitystä alueen kehitykselle. Viljelijöiden toimeentulo turvaa lasten koulutuksen ja hyvinvoinnin.

”Maidontuottajat kertovat, että tuntevat vihdoin itsensä kunniallisiksi kansalaisiksi”, hän sanoo.

TEKSTI TIINA KIRKAS
GRAFIIKKA JUHO HIILIVIRTA
KUVA WIKIMEDIA COMMONS

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.


Muovikiellot yleistyvät

Repaleiset muovipussit lepattavat puiden oksissa, lojuvat tienpientareilla ja kelluvat vesistöissä. Tämä on valitettavan yleinen näky monin paikoin Afrikkaa.

Kyse ei ole vain maisemahaitasta, sillä muovipussit tukkivat katuviemäreitä ja aiheuttavat tulvia. Maatumattoman muovin päälle muodostuu myös pieniä lampia, joiden vesissä sikiävät malarialoista levittävät hyttyset. Kasviston seassa muovi kulkeutuu helposti lehmien ja muiden eläinten ruoansulatuselimistöön.

Valtamerissä muovi pilkkoutuu mikromuoviksi, joka päätyy kalojen ja muiden vedenelävien ravinnoksi. Jo nyt 80 prosenttia kaikesta meriroskasta on muovia, josta vain viitisen prosenttia on silmin havaittavissa.

Samaan aikaan rannikkojen asukkaat saavat merkittävän osan valkuaisaineestaan kalaravinnosta.

Merten lisäksi Afrikan suurten järvien tulevaisuus huolettaa. Viktoriajärven eteläosassa tutkijat ovat löytäneet joka viidennestä niilinahvenesta ja -tilapiasta muovia kuten polyeteeniä, polypropeenia ja silikonikumia.

Roskaantumista halutaan kitkeä nyt järein toimin.

Yli puolet Afrikan valtioista on kieltänyt kertakäyttöisten ja maatumattomien muovikassien valmistuksen, tuonnin, markkinoinnin, myynnin ja/tai käytön. Kiellot koskevat eri maissa eripaksuisia muoveja. Osa valtioista myös verottaa muovikassien myyntiä ja hankintaa.

Ankarimmin lain rikkomisesta rankaisee Kenia, jossa vankeutta voi saada neljä vuotta ja sakkoa jopa 34 000 euroa. Keniassa kadunvarret siistiytyivät nopeasti syyskuussa 2017 voimaan astuneen muovikiellon jälkeen, mutta monessa muussa maassa kieltolakeja on ollut vaikea toimeenpanna ja valvoa.

Kauppiaat ja kuluttajat vastustavat kieltoa, koska muovikasseille ei ole tarjottu yhtä halpaa ja kätevää vaihtoehtoa. Perusongelmina säilyvät Afrikassakin omaksuttu kertakäyttökulttuuri, roskaaminen sekä mantereen toimimaton jätehuolto.

Lähde: Single-Use Plastics. A Roadmap for Sustainability. UNEP, 2018.