Akuutit nälkätilanteet ovat viime vuosina yli kaksinkertaistuneet maissa, jotka kärsivät erityisen paljon sään ääri-ilmiöistä.
Brittiläinen avustusjärjestö Oxfam varoittaa tuoreessa raportissaan aliravitsemuksen ja ilmastonmuutoksen kytköksestä.
Järjestö tutki kymmentä ilmastokatastrofien vuoksi poikkeuksellisen paljon humanitaarista apua tarvinnutta maata: Afganistania, Burkina Fasoa, Djiboutia, Guatemalaa, Haitia, Keniaa, Madagaskaria, Nigeriä, Somaliaa ja Zimbabwea.
Oxfamin tutkijat huomasivat, että akuutit nälkätilanteet ovat näiden maiden kriisialueilla yli kaksinkertaistuneet kuuden viime vuoden aikana. Kun vielä vuonna 2016 akuutista nälästä kärsi noin 21 miljoonaa ihmistä, kuluvana vuonna luku on jo noussut 48 miljoonaan.
Esimerkiksi Somaliaa on koetellut ennätyksellinen kuivuus, joka on pakottanut miljoona ihmistä pakenemaan kotiseudultaan. Keniassa 2,5 miljoonaa karjaeläintä on kuollut ja 2,4 miljoonaa ihmistä kärsii ajoittaisesta nälästä. Nigerin viljantuotanto on puolestaan pudonnut 40 prosentilla, mikä on heikentänyt merkittävästi 2,6 miljoonan ihmisen ruokaturvaa.
Ilmastonmuutos lisää konflikteja
Raportissa todetaan, että nälkäkriisit syntyvät monen tekijän seurauksena, ja siksi ilmastonmuutoksen suoraa vaikutusta ruokaturvattomuuden kasvuun voi olla vaikea arvioida.
Peräti 70 prosenttia nälkätilanteista johtuu konflikteista.
Vaikka ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma sääilmiöiden ennakoimattomuus heikentää muun muassa ruoantuotantoa, suurimpia nälkäriisin aiheuttajia ovat tällä hetkellä aseelliset konfliktit. Peräti 70 prosenttia nälkätilanteista johtuu nimenomaan konflikteista.
Ilmastonmuutos ja korkeammat lämpötilat ovat kuitenkin sidoksissa konflikteihin monella eri tavalla. Oxfam lainaa vuonna 2015 julkaistua tutkimusta, jonka mukaan jokainen ylimääräinen lämpöaste nostaa ihmistenvälisiä konflikteja 2,4 prosentilla ja yhteisöjenvälisiä konflikteja 11,3 prosentilla.
Käytännössä ilmastonmuutos voi toimia konflikteja käynnistävänä tekijänä, kun esimerkiksi kiistat vedestä ja kelvollisesta viljelymaasta yleistyvät. Se saattaa myös pitkittää konflikteja ja syventää humanitaarisia kriisejä. Vuonna 2020 peräti 95 prosenttia konflikteihin liittyvästä pakolaisuudesta koettiin maissa, jotka ovat erityisen alttiita ilmastonmuutokselle.
Ilmastonmuutos lisää todennäköisesti konflikteja myös tulevaisuudessa. Oxfamin toiminnanjohtaja Gabriela Bucher sanoi brittiläiselle The Guardian -lehdelle, että 50 viime vuoden aikana ilmastonmuutos on jo ehtinyt viisinkertaistaa äärimmäisten säätapahtumien, kuten kuivuuksien, syklonien ja tulvien, määrän.
Oxfam vaatii kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista etenkin vanhoissa ja uusissa teollisuusmaissa. Raportissa tutkittujen kymmenen maan osuus maapallon hiilipäästöistä on 0,13 prosenttia, kun taas G20-mailla luku on yli 80 prosenttia.
