Ilmastonmuutos ja jatkuvat väkivaltaisuudet ovat ajaneet Somalian laajaan nälkäkriisiin. Asiantuntijoiden mukaan maan nälänhädän torjunnassa eletään nyt ratkaisevia hetkiä.
Somalian nälkäkriisi syvenee. Maailman ruokaohjelman WFP:n mukaan 7,1 miljoonalla somalialaisella ei ole tarpeeksi ruokaa. Alle viisivuotiaista lapsista 1,5 miljoonaa kärsii akuutista aliravitsemuksesta.
Pahin tilanne on Etelä-Somaliassa Burhakaban ja Baidoan alueilla. YK on ennustanut alueille nälänhätää vielä tämän vuoden kuluessa, ellei humanitaarista apua lisätä merkittävästi.
Somalian vastuuvirkahenkilö Johanna Jokinen-Gavidia Suomen Nairobin-suurlähetystöstä korostaa, että ihmisiä kuolee nälkään Somaliassa jo nyt joka päivä, vaikka virallista nälänhätää ei ole vielä julistettu.
Ihmisiä kuolee nälkään Somaliassa jo nyt joka päivä, vaikka virallista nälänhätää ei ole vielä julistettu.
”Vuoden 2011 nälänhädässä Somaliassa kuoli nälkään yli neljännesmiljoona ihmistä. Puolet heistä kuoli ennen kuin nälänhätä oli julistettu.”
Kuivuutta ja konflikteja
Nälkäkriisin taustalla on maan lähihistorian pahin kuivuus. YK:n mukaan yli miljoona ihmistä on joutunut jättämään kotinsa sen takia. Puhtaasta vedestä on krooninen pula ja taudit, kuten kolera ja tuhkarokko, jylläävät.
”Traagista on se, että ilmastonmuutos ei ole somalialaisten itsensä aiheuttamaa”, Jokinen-Gavidia sanoo.
Tilannetta pahentaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, sillä Somalia on ollut maiden tuontiviljasta lähes täysin riippuvainen.
Kurjuutta lisäävät myös väkivaltaisuudet ympäri maata. Somalialla on sotaisa historia, mikä liittyy eri klaanien taisteluun vallasta. Tällä hetkellä suurin turvallisuusongelma on osaa maasta rajuin ottein hallitseva islamistinen terroristijärjestö al-Shabaab.
”Puolet nälkää näkevistä ihmisistä on al-Shabaabin hallitsemilla alueilla, jonne ei voida antaa humanitaarista apua”, Jokinen-Gavidia kertoo.
pakolaisten leirillä Dolowssa Länsi-Somaliassa. Kuva: Ismail Taxta / UNICEF
Apua monia kanavia pitkin
Suomi auttaa ihmisiä Somaliassa monin tavoin. Tänä vuonna Suomi on myöntänyt humanitaarista apua Somaliaan tähän mennessä viisi miljoonaa euroa. Apu menee perille Pelastakaa Lapset ry:n ja WFP:n kautta.
”Seuraamme tilannetta tiiviisti, ja humanitaarisen avun lisämyöntöjä Afrikan sarveen suunnitellaan vielä loppuvuodelle”, kertoo Lauratuulia Lehtinen, ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö.
Tänä vuonna Suomi on myöntänyt humanitaarista apua Somaliaan tähän mennessä viisi miljoonaa euroa.
Suomi on mukana myös EU:n humanitaarisessa avussa, jota on mennyt Somaliaan tänä vuonna 61,5 miljoonaa euroa. Tänä syksynä EU myönsi myös 20 miljoonan euron lisärahoituksen Somalian ruokakriisin lieventämiseen.
Lehtinen muistuttaa, että Suomi osallistuu lisäksi monen humanitaarisen organisaation yleisrahoitukseen. Esimerkiksi YK:n hätäapurahasto CERF on avustanut Somaliaa nälkäkriisissä tänä vuonna 42,2 miljoonalla eurolla.
Avuntarve on kriittinen
Unicef Somalian viestintäpäällikön Victor Chinyaman mielestä Somalian kriisissä nähdään, miten raa’asti ilmastonmuutos iskee maailman köyhimpiin valtioihin. Hän korostaa, että pitkäjänteistä apua tarvitaan nyt.
Hänestä Somaliassa pitää satsata maa- ja karjatalouteen sekä vesi- ja viemäröintijärjestelmiin, jotka toimivat yhä haastavammassa ilmastossa. Lapset pitää rokottaa ja saada kouluun, ja tyttöjä pitää suojella sukuelinten silpomiselta ja lapsiavioliitoilta.
”Lisäksi somalialaisia kotitalouksia pitää tukea siinä, että ne selviäisivät paremmin ilmastoshokeista kuten kuivuudesta ja tulvista”, Chinyama kirjoittaa sähköpostitse Mogadishusta Somaliasta.
Somaliassa paljon työskentelevä Jokinen-Gavidia näkee orastavaa toivoa toukokuussa valitun presidentin Hassan Sheikh Mohamudin uudistusmielisessä hallinnossa. Se taistelee saadakseen al-Shabaabin kuriin ja on myötämielinen kansainväliselle yhteistyölle.
Hänestä Somaliassa eletään nyt ratkaisun hetkiä sekä nälänhädän että terrorismin torjunnassa. Hän muistuttaa, että pahentuessaan somalialaisten hätä heijastuu hyvin nopeasti myös Eurooppaan.
Kurjuudesta huolimatta Jokinen-Gavidia näkee maassa myös mahdollisuuksia: dynaamisen yritysmaailman, innovatiiviset kansalaiset ja momentumin maan vakauttamiselle. Hän näkee voimavaroja myös somaleissa, jotka pakenivat sisällissotaa maailmalle 1990-luvulla ja haluavat nyt olla kehittämässä kotimaataan.
“Uskon Somaliaan todella vahvasti. Täällä on ihan erilainen vire, kuin maailman muissa hauraissa valtioissa.”
Lue lisää: Pitkittynyt kuivuus lisää lapsiavioliittoja Afrikan sarvessa
Lue lisää: Nälkäkriisi pahenee Afrikan sarvessa ja Jemenissä
Lue lisää: Onko Afrikassa nälänhätä? Viisi vastausta liittyen nälkään maailmassa
