Somaliassa tehdään YK:n tuella työtä, jotta maan korkeaa äitiyskuolleisuutta saadaan vähennettyä. Väestörahasto UNFPAn avulla jaetaan myös ehkäisyvälineitä terveysklinikoilla.
Tiheät raskaudet uhkaavat naisten terveyttä ja joskus jopa henkeä.
Somaliassa työ syntyvyyden säännöstelyn eteen on haasteellista. Seksuaaliterveydestä puhuminen on maassa tabu, ja termejä syntyvyyden säännöstely ja perhesuunnittelu karsastetaan. Kuitenkin tiheät raskaudet uhkaavat naisten terveyttä ja joskus jopa henkeä.
”Kulttuurisesti on hyväksyttävämpää puhua perhesuunnittelun sijaan siitä, että nainen saisi lisää aikaa raskauksien väliin”, kertoo YK:n väestörahaston UNFPA:n Somalian maajohtaja Niyi Ojuolape.
YK:n väestörahaston UNFPA:n tavoitteena Somaliassa on alentaa äitiyskuolleisuutta, vähentää naisiin kohdistuvaa sukupuolittunutta väkivaltaa ja rakentaa maan laajuinen syntyvyyden säännöstelyohjelma.
”Äitiyskuolleisuus on edelleen valitettavan korkea, mutta vuosina 2015–2020 se laski 732:sta 692:een sataa tuhatta naista kohden. Suunta on hyvä ja tämä antaa toivoa”, Ojuolape sanoo.
Somaliassa naisilla on keskimäärin 6,9 lasta, kun vuonna 2010 lapsia oli keskimäärin 7,3. Moderneja ehkäisyvälineitä käyttää vain noin prosentti naisista.
Pelkoja ja ennakkoluuloja ehkäisyä kohtaan
Somalian terveyspalvelut ovat keskittyneet pääkaupunkiin Mogadishuun. UNFPA:n kautta yli 200 terveyskeskuksessa eri puolilla maata on tarjolla ilmaisia ehkäisyvälineitä kuten kierukoita, ehkäisypillereitä ja kondomeita.
”Asenteet ja kulttuuri ovat isoin ongelma ehkäisyvälineiden käytölle. Ehkäisy nähdään vieraana, länsimaisena asiana, josta halutaan pysyä erossa. Lisäksi monet pelkäävät, että ehkäisyvälineiden käyttö aiheuttaa hedelmättömyyttä”, Ojuolape sanoo.
Ehkäisyn käyttäminen ei Somaliassa ole naisen päätettävissä oleva asia. Nainen tarvitsee ehkäisyyn aviopuolisonsa luvan.
Kun on pulaa ruuasta, ehkäisyyn ei ole mahdollisuuksia.
”Moni nainen haluaisi käyttää ehkäisyä, mutta aviopuoliso ei anna lupaa. Lääkäri voi joutua jopa vankilaan, jos kirjoittaa naiselle ehkäisyvälinereseptin ilman aviopuolison lupaa”, kertoo lääkäri Zakia Bulhan Solidaarisuus-järjestöstä.
Somalimaassa 20 vuotta silpomisen vastaista työtä tehnyt Solidaarisuuden Kenian maapäällikkö Airi Kähärä nostaa ehkäisyongelmaksi asenteiden lisäksi myös köyhyyden.
”Varakkailla kaupunkilaisilla on varaa ehkäisyyn. Maalaiskylissä ehkäisystä ei edes tiedetä, eikä köyhemmillä perheillä ole siihen varaa. Kun on pulaa ruuasta, ehkäisyyn ei ole mahdollisuuksia”, Kähärä sanoo.
Edistystä pienin askelin
Zakia Bulhan on työskennellyt lääkärinä Somalimaassa kuusi vuotta ja tekee työtä naisten sukuelinten silpomisen vastaisessa Solidaarisuus -säätiön hankkeessa. Kuuden vuoden aikana hän on nähnyt asenteiden hieman lieventyneen.
”Vuonna 2015 kun aloitin työni, ehkäisystä oli mahdotonta puhua ja uskonnolliset johtajat vastustivat aihetta jyrkästi. Nyt hekin kannustavat pitämään kahden vuoden tauon ennen uutta raskautta”, Bulhan kertoo.
Seksuaaliterveydestä puhuminen on edelleen tabu.
”Toivon, että saisimme terveyslain, joka mahdollistaisi ehkäisyn käyttämisen sekä tarjoaisi seksuaaliterveyskasvatusta niin miehille kuin myös nuorille tytöille, jotka eivät tällä hetkellä saa seksuaalikasvatusta mistään”, Bulhan sanoo.
Kehitystä parempaan suuntaan ihmisten asenteissa on havainnut myös UNFPA:n Ojuolape. Myös tilastot naisten ehkäisyvälineiden käytöstä kertovat muutoksesta. UNFPA:n tilastoissa mukana olleista naisista vuonna 2019 ehkäisyvälineitä käytti noin 14 000 naista ja vuonna 2022 jo noin 73 000 naista. Ehkäisypillerit ovat yleisin ehkäisyväline.
Suomelta tukea lisääntymisterveyspalveluihin
Me voimme tukea tarjoamalla koulutusta ja jakamalla tietoa sekä vahvistamalla kapasiteettia. – Pirkka Tapiola
Suomen Nairobin-suurlähetystön päällikkö suurlähettiläs Pirkka Tapiola, joka on sivuakkreditoitu myös Somaliaan, kertoo somalialaisten terveysalan asiantuntijoiden toivoneen ulkomaalaisten puhuvan enemmän syntyvyydensäännöstelystä.
”Kulttuurisesti arkaluontoisesta asiasta puhuminen ei ole ulkomaalaisillekaan helppoa. Näen, että ratkaisujen tulee olla maan sisäisiä prosesseja. Me voimme tukea tarjoamalla koulutusta ja jakamalla tietoa sekä vahvistamalla kapasiteettia”, Tapiola sanoo.
UNFPA:n ohjelman lisäksi Suomi tukee Somaliassa myös kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n MIDA Finnsom -hankkeita, joissa mahdollistetaan Suomessa ja ulkomailla asuvien somalialaisten terveydenhuoltoasiantuntijoiden työskentely Somaliassa.
Suomen tuki Somalialle vuosina 2021–2024 on 54 miljoonaa euroa. Puolet on tukea valtionrakennukseen ja puolet työtä naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi. Erityisesti tavoitteena on parantaa naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.
