Teksti Minttu-Maaria Partanen

Pääkirjoitus: Ilmastokriisillä ja koronapandemialla on paljon yhteistä

Kun rikkaat maat kiistelevät ilmastorahoituksesta kehittyville maille ja varmistavat itselleen ylimäärin koronarokotteita, kriisien vaikutukset tuntuvat eniten kaikista köyhimpien ihmisten elämässä.

Mikä yhdistää tämän hetken kahta suurta kriisiä, ilmastonmuutosta ja koronaviruspandemiaa? Molemmista kovimman taakan kantavat yhteiskuntien heikoimmat, vaikka heillä on ollut kaikista vähiten vaikutusta varsinaisen ongelman syntyyn. Molempia kriisejä ratkotaan myös rahalla ja resursseilla, jotka jakautuvat maailmassa ja yhteiskuntien sisällä epätasaisesti.

Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät esimerkiksi lisääntyvänä muuttoliikkeenä ja globaaleina raaka-ainevaikeuksina.

Pääjuttumme käsittelee ilmastorahoitusta kehittyville maille. Toistaiseksi rikkaiden maiden rahoituslupaukset ovat riittämättömiä kriisin suuruuteen ja sen vaikutuksiin nähden. Moni rikas maa kieltäytyy edelleen rahoittamasta globaalin etelän ilmastotoimia ja muutokseen sopeutumista.

Ajattelu on lyhytnäköistä. Ilmastokriisin, samoin kuin koronapandemian, vaikutukset eivät pysähdy valtioiden rajoille. Heikko rokotekattavuus mahdollistaa uusien virusmuunnosten kehittymisen. Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät esimerkiksi lisääntyvänä muuttoliikkeenä ja globaaleina raaka-ainevaikeuksina. Aamuisin juomamme kahvi tuotetaan ilmastokriisin keskellä globaalissa etelässä.

Madagaskar kärsii poikkeuksellisesta kuivuudesta ja hiekkamyrskyistä, jotka ovat aiheuttaneet vakavan nälkäkriisin. Samaan aikaan saarta riepottelevat trooppiset hirmumyrskyt. Ilmastonmuutos voimistaa erilaisia sään ääri-ilmiöitä. Ajankuva-kuvareportaasimme näyttää, miten madagaskarilaiset selviytyvät muutosten keskellä.

KUN KORONAPANDEMIA alkoi, yhteiskunnat ja arkemme muuttuivat nopeasti. Kehitys-Utveckling-lehden toimituksessa muutos näkyi etätöihin siirtymisen lisäksi siinä, että aineistomatkat Suomesta etelään loppuivat. Muutoksen hyvä puoli oli, että jouduimme ajattelemaan uusiksi, mistä ja miten saamme aineistoa kehittyvistä maista. Haluamme, että kehittyvien maiden asiantuntijoiden ja ihmisten ääni kuuluu jatkossa lehdessä aiempaa vahvemmin.

Koronapandemia ei lopettanut kehitysyhteistyötä, mutta se pakotti ajattelemaan työtä uudella tavalla. Jutussamme kolme suurta kansalaisjärjestöä kertoo, miten työ pandemian aikana muuttui. Pandemia vaikutti moneen perusasiaan: seksuaali- ja äitiysterveyteen, lasten koulunkäyntiin ja luonnonsuojeluun. Vasta tulevaisuus näyttää meillä ja muualla, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia pandemia jätti lasten, nuorten ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämään.

Kehitysyhteistyön tehtävä on jatkaa pitkäjänteisesti näiden vaikutusten lieventämistä.

PS. Kehitys-lehti tarjoaa paljon lisäsisältöä myös sosiaalisessa mediassa. Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja LinkedInissä.

Lue lisää: Punainen tuuli tuo nälän Madagaskarilla

Lue lisää: Afrikkalaisten isoäitien ruokaa kotiinkuljetuksella

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje