Bangladeshissa talous kasvaa ja väki vaurastuu. Dhakassa yhä useammalla onkin varaa nauttia keskiluokkaisesta elämäntavasta: asua nykyaikaisella asuinalueella, asioida ilmastoidussa ostoskeskuksessa ja kulkea omalla autolla pääkaupungin liikenteessä. Samaan aikaan enemmistö bangladeshilaisista elää köyhyydessä maaseudulla tai kaupunkien slummeissa ja taittaa matkansa ikiaikaisilla busseilla tai junilla. Viimeisimmän kotitalouskyselyn mukaan Bangladesh on eriarvoisempi kuin koskaan.
KUVAT JA TEKSTI FABEHA MONIR
Fabeha Monir on bangladeshilainen kuvajournalisti.
Englannin kielestä suomentanut Tiina Kirkas.
14-vuotias Razib on yksi Bangladeshin 380 000 katulapsesta, joista yli puolet elää pääkaupungissa Dhakassa. Hän tekee erilaisia hanttihommia selviytyäkseen päivästä toiseen. Maassa on 4,8 miljoonaa lapsityöläistä, mikä on lähes 13 prosenttia 5–14-vuotiaista lapsista. Lapset, jotka eivät käy koulua, uurastavat keskimäärin 64 tuntia viikossa. Heidän päiväpalkkansa jää alle kahden Yhdysvaltain dollarin.
11-vuotiaan Sohagin koulumatka hankaloitui, kun tulva vaurioitti teitä hänen kotiseudullaan Chilmarissa Rangpurin piirikunnassa Pohjois-Bangladeshissa. Nyt hän kulkee kouluun ensin pyörällä ja sitten bambulautalla. Bangladeshissa alakoulut täyttyvät tytöistä, mutta ylemmillä luokilla heidän osuutensa vähenee, kun taas pojat jatkavat opintojaan. Pitkät koulumatkat pelottavat vanhempia etenkin maaseudulla, ja tytöt päätyvätkin usein tekemään kotitaloustöitä tai naimisiin.
Sharmean Jahan työskentelee pankissa ja harrastaa vapaa-aikanaan biljardia. Hän on varttunut ylemmän keskiluokan perheessä. Sveitsiläinen rahoitusyhtiö Credit Suisse laskee, että 1,2 miljoonaa bangladeshilaista kuuluu keskiluokkaan. Kunkin heistä omaisuus on arvoltaan keskimäärin 18 000 Yhdysvaltain dollaria. Arviot keskiluokan koosta kuitenkin vaihtelevat. Esimerkiksi Aasian kehityspankin mukaan viidennes 163 miljoonasta bangladeshilaisesta lukeutuu keskiluokkaan.
15-vuotias Tania lopetti koulunkäyntinsä, koska hänen vanhemmillaan ei ollut siihen enää varaa. Nyt hän menee naimisiin. Bangladeshissa lapsiavioliitot ovat yleisiä osin siksi, että tytöt koetaan perheissä taloudellisena taakkana. Yli puolet nykyisistä 25-vuotiaista naisista on avioitunut alle 18-vuotiaana.
Gulshan on yksi Dhakan äveriäimmistä alueista. Sinne on keskittynyt ylellisiä hotelleja, ravintoloita, kauppoja, ostoskeskuksia ja myös vehreitä puistoja. Asunnoissa on nykyajan mukavuudet ja upeat terassinäkymät. Alueella sijaitsee myös useita ulkomaiden lähetystöjä. Ulkomaalaisille Dhaka on maailman 47. kallein kaupunki, eli hintataso on sama kuin Pariisissa.
Yli kolmannes Bangladeshin kaupunkiväestöstä asuu slummeissa. Suur-Dhakan alueella se tarkoittaa jopa seitsemää miljoonaa ihmistä. Usein slummeista puuttuvat juokseva vesi, viemäröinti, käymälät, jätehuolto ja sähkö. Asukkailla ei ole oikeutta koulutukseen eikä terveydenhoitoon. Lapsikuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin slummien ulkopuolella ja myös maaseudulla. Silti slummit kasvavat, koska ihmiset etsivät kaupungeista toimeentuloa tai pakenevat ilmastonmuutoksen seurauksia, kuten myrskyjä ja tulvia.
Sekulaarin liberalismin ja islamilaisen fundamentalismin kamppailu Bangladeshin sielusta on vetoava mutta liian yksinkertainen selitys todellisuudessa mutkikkaalle historialle.
Den sekulära liberalismens och islamistiska fundamentalismens kamp om Bangladeshs själ är en tilltalande men för enkel förklaring på landets de facto komplicerade historia.
