Kansalaisaktivisteja häirittiin yli sadassa maassa. Eniten rikkomuksia kokivat naisten oikeuksia ajavat ryhmät.
Kansalaisyhteiskunnan tila on heikentynyt maailman maissa, kerrotaan kansalaisvapauksia seuraavan Civicus-verkoston vuosiraportissa.
Vuoteen 2022 keskittyvässä raportissa arvioidaan kansalaisyhteiskunnan tilaa eli kokoontumis-, yhdistymis- ja sananvapauden kunnioittamista sekä valtion kykyä puolustaa näitä vapauksia, 197 maassa tai alueella.
Civicuksen mukaan jo 28 prosenttia maailman väestöstä – noin kaksi miljardia ihmistä – joutui viime vuonna elämään äärimmäisen sorron alaisena eli suljetun kansalaisyhteiskunnan maassa.
Myös pitkän aikavälin kehityssuunta on huolestuttava. Vakavia hyökkäyksiä kansalaisyhteiskuntaan kohdistavien valtioiden määrä on noussut 111:stä 117:ään viimeisten viiden vuoden aikana.
Noin kaksi miljardia ihmistä joutui viime vuonna elämään äärimmäisen sorron alaisena eli suljetun kansalaisyhteiskunnan maassa.
Yhtenä syynä pidetään koronapandemiaa ja sen aikana käyttöön otettuja kansalaisvapauksien rajoituksia. Useat hallinnot käyttivät pandemiaa tekosyynä muun muassa kokoontumisvapauden kaventamiseen ja toisinajattelijoiden vaientamiseen, raportissa sanotaan.
Vain kolme prosenttia ihmisistä elää avoimessa kansalaisyhteiskunnassa
Vuosiraportti jakaa maailman maat viiteen kategoriaan niissä vallitsevan kansalaisyhteiskunnan tilan mukaan. Ääripäissä ovat vapaat ja suljetut maat, ja niiden välissä ovat ne valtiot, joissa kansalaisyhteiskunnan toimintaa kavennetaan, estetään tai sorretaan.
- Avoin 3 %
- Kavennettu 11 %
- Estetty 15 %
- Sorrettu 42 %
- Suljettu 28 %
Avoimen kansalaisyhteiskunnan maissa asuu hyvin vähän ihmisiä. Peräti 97 prosenttia planeetan väestöstä kuuluu kansalaisyhteiskuntaan, jonka tilaa on vähintäänkin kavennettu.
Maat liikkuvat kategorioiden välillä, ja viime vuodenkin aikana 15 maan luokitus laski ja 10 maan nousi. Viisi maata tai aluetta putosi alimpaan eli suljetun kansalaisyhteiskunnan kategoriaan: Afganistan, Hong Kong, Myanmar, Venäjä ja Tadžikistan.
Kategoriamuutoksia voi tapahtua myös sellaisissa maissa, jotka mielletään vakaiksi demokratioiksi. Esimerkiksi Britannia putosi estetyn kansalaisyhteiskunnan kategoriaan yhdessä Kreikan ja Ghanan kanssa. Syynä olivat muun muassa uudet lait, jotka antavat poliisivoimille aiempaa vapaammat kädet rajoittaa mielenosoituksia. Britannia on nyt samassa kategoriassa esimerkiksi Puolan, Etelä-Afrikan ja Unkarin kanssa.
Kansalaisaktivisteja häiritään jo yli sadassa maassa
Civicuksen tekemä kategorisointi perustuu sen tutkimuskumppaneiden laatimiin raportteihin kansalaisvapausrikkomuksista.
Yleisin viime vuoden raporteissa mainittu rikkomus oli kansalaisaktivistien häirintä. Sitä kerrottiin tapahtuneen jo 106 maassa, kun vielä vuonna 2018 maiden määrä oli jäänyt 65:een.
Muita usein toistuvia rikkomustyyppejä olivat mielenosoittajien pidätykset, uhkailut ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoittavien lakien säätäminen.
Eniten rikkomuksia kohdistettiin naisiin. Naisten oikeuksia ajavat ryhmät olivat mukana peräti 36 prosentissa kaikista tapauksista. Muita yleisiä kohteita olivat ammattiliittojen edustajat, ympäristöoikeutta ajavat ryhmät, LGBTQI+-yhteisö ja nuoret.
