Kansainvälinen yhteisö sopi alustavasti 15 prosentin minimiverosta yrityksille. Tutkija Matti Ylönen pitää ratkaisua edistysaskeleena.
Verokarhut saivat kesällä hyviä uutisia. 132 valtiota sopi Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n johdolla keinoista, joilla yrityksiä tulisi vastaisuudessa verottaa, jotta ne eivät kikkailisi voittojaan veroparatiiseihin.
Suunnitelman ensimmäisessä pilarissa sovitaan, miten muiden muassa suuria teknologia- ja lääkeyrityksiä verotetaan kaikissa niiden toimintamaissa. Näillä näkymin se koskisi pientä joukkoa suuryrityksiä, kuten Googlea ja Facebookia.
Toisessa pilarissa määritellään yhteisöveron minimirajaksi 15 prosenttia.
Eli jos kansainvälinen panimoyritys valmistaa olutta Tansaniassa mutta aikoo siirtää voittonsa veroparatiisiin Caymansaarille, Tansania voisi periä 15 prosentin veron yrityksen paikallisista voitoista.
Yhteisövero on kehittyville maille tärkeä tulonlähde, koska arvonlisävero sekä pienyritysten ja ansiotulojen verottaminen tuottavat heikosti.
Tutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta pitää etenkin toista pilaria merkittävänä edistysaskeleena.
”Kaikkien maiden ei edes tarvitse ratifioida sopimusta. Riittää, että Tansania on sopimuksessa, jotta se voi verottaa esimerkin panimoyritystä.”
Verottamaton verolle
Yhteisövero on kehittyville maille tärkeä tulonlähde, koska arvonlisävero sekä pienyritysten ja ansiotulojen verottaminen tuottavat heikosti. Muun muassa Nigeria on vaatinut minimiveron tasoksi 20–30 prosenttia.
Matti Ylönen kertoo, että maailmalla käydäänkin poliittista kamppailua siitä, mitä 15 prosentin minimi tarkoittaa.
”Osa sanoo, että siitä tulee uusi perustaso, jolle Suomikin voisi laskea yhteisöveroasteensa nykyisestä 20 prosentista. Osa taas katsoo, että se on hyvä lähtötaso, jota voidaan vielä nostaa.”
Globaalin eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisen näkökulmasta tasoa voisi Ylösen mielestä nostaa.
”20 prosenttia heijastelisi aika hyvin yleistä yhteisöveron tasoa maailmalla.”
Suunnitelman toteutuksesta ja aikataulusta keskustellaan OECD:ssä lokakuussa. Lopulta maat päättävät itse sen ratifioimisesta.
”Sopimus ei poista verosuunnittelua, mutta minimivero on merkittävä työkalu kehitysmaille ja Suomelle verottaa tuloa, joka jäisi muuten verottamatta. Samalla verotuksen avoimuus lisääntyy”, Ylönen sanoo.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Lue lisää: Afrikan on itse ryhdyttävä hillitsemään pääomapakoa mantereelta veroparatiiseihin
