Hallitusohjelman mukaan Suomi edistää jatkossakin kestävää kehitystä, kuten köyhyyden vähentämistä ja perusoikeuksien toteutumista.
Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt vähentää varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja yli miljardi euroa vuosina 2024–2028. Käytännössä vähennys on hieman pienempi, sillä Ukrainan kehitysyhteistyöhön varataan yhteensä 232 miljoonaa euroa erillään muusta tuesta.
Laina- ja sijoitusmuotoista kehitysyhteistyötä on tarkoitus vähentää neljän vuoden aikana yhteensä 240 miljoonaa euroa.
”Yleisellä tasolla hallitusohjelma mahdollistaa hallitun sopeuttamisen. Säästöjen käytännön toteutusta valmistellaan parhaillaan”, kertoo kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikön päällikkö Ramses Malaty ulkoministeriöstä.
Laina- ja sijoitusmuotoista kehitysyhteistyötä on tarkoitus vähentää neljän vuoden aikana yhteensä 240 miljoonaa euroa.
Varsinaisen kehitysyhteistyön määräraha on tänä vuonna 710 miljoonaa euroa. Malatyn mukaan säästöjen toteuttamista helpottaa se, että suunnitellut leikkaukset toteutetaan portaittain. Suurimmat leikkaukset ajoittuvat hallituskauden loppupuolelle. Ensi vuonna on tarkoitus säästää kehitysyhteistyöstä 118 miljoonaa euroa, minkä jälkeen summa nousee siten, että vuonna 2028 säästö olisi 283 miljoonaa euroa.
”Säästöissä pystytään näin ottamaan huomioon jo tehdyt sitoumukset”, Malaty huomauttaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa Suomen rahoitussitoumuksia esimerkiksi YK-järjestöille.
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö keskiöön
Säästöjen aikataulu ei ole nyt yhtä nopea kuin vuonna 2015 toteutetuissa kehitysyhteistyön leikkauksissa. Silloin jouduttiin jopa irtisanomaan sopimuksia kumppanimaiden ja järjestöjen kanssa.
Hallitusohjelman mukaan Suomi edistää jatkossakin kehityspolitiikalla kestävää kehitystä, johon kuuluvat muun muassa köyhyyden vähentäminen ja perusoikeuksien toteutuminen.
”Myöhemmin tarkentuu, miten määrärahat jakautuvat eri painopisteisiin”, Ramses Malaty sanoo.
Hallitusohjelman mukaan säästöt kohdistuvat etenkin kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön.
Rahoituksen painopistettä siirretään kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön.
Hallitus aikoo myös lisätä suomalaisten yritysten hyödyntämistä kehitysyhteistyössä ja kehityssijoituksissa.
Ukrainasta tuli viime vuonna Suomen tuen suurin yksittäinen saaja. Hallitusohjelman mukaan maa on Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde myös alkaneella hallituskaudella.
Lue lisää: Kehitysyhteistyö jatkuu kriisien ja konfliktienkin keskellä
Lue lisää: Kehitysyhteistyön rahoitus ennätyslukemissa
